Puhdas Vallisaari -innovaatiokilpailu johdattaa Vallisaaren uuteen aikaan

Vallisaari

Helsingin kaupunki ja Metsähallitus julkistavat Puhdas Vallisaari -innovaatiokilpailun 1.3.2016. Kilpailun järjestäjät hakevat luovia ja toteutuskelpoisia teknisiä ratkaisuja, jotta historiallista saarta voidaan kehittää ekologiseksi luontomatkailu- ja virkistyskohteeksi.

Kilpailussa on kolme teemaa:
-vesihuolto
-energiajärjestelmä ja materiaalitehokkuus
-älykäs järjestelmien ohjaus ja innovatiiviset käyttäjäratkaisut

Kilpailuaika on 1.3.–23.5.2016.

Kilpailuun odotetaan erityisesti monialaisten tiimien laatimia ehdotuksia, joissa on teknisten ratkaisujen rinnalla otettu huomioon saarten omaleimaisuus ja matkailunäkökulma. Ideakilpailulla etsitään myös mahdollisia kumppaneita Vallisaaren kehittämiseen.

Arvovaltainen asiantuntijaraati arvioi ehdotukset elokuussa. Raadin puheenjohtaja on Bruce Oreck.

http://www.hel.fi/puhdas-vallisaari
www.hel.fi/clean-vallisaari
(Kilpailusivut päivittyvät 1.3.2016)

Innovaatiokilpailu on kestävän kaupunkikehityksen strategian 6Aika -hankkeen toteutusta.

Lisätiedot
Kilpailu: Helsingin kaupungin kilpailukyvyn kehitys, yritysasiamies Päivi Piispa,
GSM 040 707 4539, paivi.piispa@hel.fi
Vallisaari ja Kuninkaansaari: Metsähallitus, Erikoissuunnittelija Minttu Perttula,
GSM 040 768 3644, minttu.perttula@metsa.fi

Tarjolla eturivin paikka maailmanluokan älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen toteuttamisessa

Suomalaisille yrityksille avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus päästä rakentamaan pääkaupunkiseudun kasvua edelläkävijäksi, joka tarjoaa älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja maailmanmarkkinoille. Kaupungistuvan ja luonnonvaroja viisaammin käyttävän maailman kuluttajien tarpeet heittävät vanhat ansaintalogiikat romukoppaan ja tuovat näköpiiriin ennennäkemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia.

Pääkaupunkiseudun kaupungit, yritykset ja valtio perustavat helmikuussa yhdessä Sitran kanssa uuden Smart & Clean pääkaupunkiseutu -säätiön, joka muuttaa seudun älykkäiden ja puhtaiden edelläkävijäratkaisujen maailmanluokan referenssialueeksi. Edelläkävijyys tarjoaa täällä toimiville yrityksille uudenlaisia kasvu- ja markkinanäkymiä, joita avaavat yhä suurenevat, älykkäämpiä ja vähähiilisiä ratkaisuja kaipaavien megakaupunkien tarpeet. Uudet markkinat tavoitetaan Smart & Clean -työssä luotavilla vientikonsepteilla. Samalla pääkaupunkiseudulle syntyy uusia investointeja, liiketoimintaa, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä työpaikkoja.

Yleishyödyllinen säätiö kehittää investointeja houkuttelevia ja vientiä tukevia konsepteja, jotka liittyvät viiteen teemaan:

• vähähiilinen liikenne ja liikkuminen,
• energia,
• rakentaminen,
• jäte- ja vesisektori sekä
• kuluttaja-cleantech.

Yhtenä säätiön tavoitteena on tehdä pääkaupunkiseudusta globaali kuluttaja-cleantechin keskittymä, jossa yritykset kaikkialta maailmasta haluavat testata palvelujaan. Täällä on kohteita, joissa asukkaat, edelläkävijäyritykset ja kunnat rakentavat yhdessä uusia palveluja. Esimerkkejä näistä voivat olla kodin toimintoja ohjaava huoneistoautomaatio, saumattomia ovelta ovelle -matkaketjuja mahdollistavat palvelut, tavara- ja henkilökuljetusten älykäs yhdistäminen sekä kaupunkien väliaikaistilojen käyttö lähiruuan tuotantoon.

Säätiön toiminnan myötä kaupungit avaavat omaa infrastruktuuriaan entistä enemmän yritysten käyttöön. Pääkaupunkiseutu muuttuu kokeilu- ja kehittämisalustaksi. Seudulla kehitetään kokonaan uusia ja parannetaan jo olemassa olevia tuotteita ja palveluja. Pääkaupunkiseutu toimii esimerkkinä siitä, miten digitalisaatio sekä bio- ja kiertotalous mahdollistavat vähähiiliset ja ilmastoystävälliset palvelut kuluttajille ja yrityksille.
Lähde mukaan edelläkävijöiden joukkoon

Tarjoamme nyt Suomessa kehitystyötä tekeville yrityksille mahdollisuutta tulla mukaan säätiön toimintaan. Pääsette edistämään uudenlaisen suomalaisen osaamisen syntyä – työtä, jossa on mahdollisuus luoda merkittäviä menestystarinoita.

Pääkaupunkiseudun pääseminen edelläkävijöiden eturintamaan voi onnistua vain, jos pystymme yhdessä luomaan alueelle maailmanluokan esimerkkejä uudenlaisista ratkaisuista ja palveluista. Globaalien markkinoiden kaipaamat palvelut ja uudet innovaatiot vaativat entistä laajempaa erilaisten tahojen välistä yhteistyötä. Uusi säätiö mahdollistaa juuri tämän: se luo älykkään ja puhtaan liiketoiminnan edistämiseen uuden toimintamallin.

Toivotamme tervetulleeksi säätiöön kaikki menestystarinan luomisesta ja uudenlaisesta yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset. Mukaan voi lähteä investoimalla säätiön toimintaan. Mukaan kaivataan myös yrityksiä, jotka voivat olla osa edelläkävijäyritysten tuotanto- tai palveluketjuja. Uudenlaisessa yhteistyömallissa ovat vahvasti mukana myös tutkimus- ja koulutuslaitokset. Tiiviillä tutkimus- ja koulutuslaitosyhteistyöllä saadaan uusin tutkimustieto projektien suunnitteluun ja innovaatiot nopeasti markkinoille.

Sijoitetaan yhdessä kasvavaan tulevaisuuteen!

Marja-Leena Rinkineva       Tuula Antola            Jose Valanta
elinkeinojohtaja                   elinkeinojohtaja       elinkeinojohtaja
Helsingin kaupunki             Espoon kaupunki     Vantaan kaupunki

Yhteydenotot ja tiedustelut:

Tiina Kähö, johtava asiantuntija, Sitra, tiina.kaho(at)sitra.fi, 040 591 3847
Marja-Leena Rinkineva, marja-leena.rinkineva(at)hel.fi, 050 559 9183
Tuula Antola, tuula.antola(at)espoo.fi, 043 824 6393
Jose Valanta, jose.valanta(at)vantaa.fi, 050 523 1116
Lisää aiheesta
Smart & Clean blogi

Avoin energiadata DIGIKAUPUNGIT tapahtumassa 22.1.

ajankohtaista_Digikaupungit_kuvaTervetuloa Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien järjestämään DIGIKAUPUNGIT-tapahtumaan perjantaina 22.1.2016 klo 8:30-12:30 Helsingin kaupungintalolle.

Tapahtumassa yhtenä teemana on Case Energiatietopalvelu, kaupungin ja yritysten rooli avoimen datan lisäarvopalveluissa ja liiketoimintamallit:

Voisiko kaupungin tarjoama avoin data helpottaa työtäsi energiasektorilla? Tiedätkö, minne markkinoida aurinkosähköpaneeleja tai missä päin PK-seutua on eniten öljylämmitteisiä omakotitaloja, jotka voisivat vaihtaa lämmitysmuotoaan ympäristöystävällisempään ratkaisuun? Tule mukaan keskustelemaan avoimen datan lisäarvopalveluista ja kaupungin ja yritysten välisestä roolista Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien järjestämään Digikaupungit-tapahtumaan tammikuussa.

Mikä energiatietopalvelu?
Energiatietopalvelu on Espoon kaupungin tarjoama sovellus, jossa kaupungin eri tietolähteitä yhdistelemällä on onnistuttu tuottamaan palvelu, jonka avulla kunnan alueella oleva kiinteistö voi tarkastella eri energiantuotantomuotojen kustannustehokkuutta omalla tontillaan. Digikaupungit-tapahtuman kautta sovellusta ja sen tarjoamaan avointa lähdekoodia sekä sen taustalla pyörivää avointa dataa haluttaisiin tuoda paremmin julki energia-alan toimijoille ja sovelluskehittäjille, jotta he pystyisivät hyödyntämään näitä omassa työssään. Lisäksi keskustellaan kaupunkien ja yritysten rooleista: palvelun jatkokehittämisestä ja konseptoinnista sekä toimenpiteistä, joita kaupunkien pitäisi vielä tehdä, jotta markkinatoimijat voisivat paremmin hyödyntää palvelua ja sen taustalla olevaa aineistoa.

Tapahtuma pidetään perjantaina 22.1. klo 8:30-12:30 Helsingin kaupungintalolla. Lisätietoja ja osallistuminen osoitteessa https://www.eventbrite.com/e/digikaupungit-tickets-19797021424

Toivoisimme työpajaan osallistuvan  energian kulutukseen ja tuotantoon liittyvää avointa dataa  liiketoiminnassaan tarvitsevat yritykset, energiatietopalveluliiketoiminnasta kiinnostuneet yritykset, kaupunkien edustajat joiden työtehtäviin liittyvät joko uusiutuva energia/energiatehokkuus tai  avoimen datan lisäarvopalvelut ja liiketoimintamallit, ko. liiketoiminta-alueen investorit.

 

 

 

 

 

Fiksu Rakentaminen -Tilaisuus 10.2.2016

Fiksu Rakentaminen tapahtumassa paneudutaan ratkaisuihin, joilla uusista kiinteistöistä voidaan tehdä vielä fiksumpia. Fiksuudella tarkoitetaan tässä monenlaisia ratkaisuja, jotka säästävät energiaa ja ympäristöä, pienentävät asumisen hiilijalanjälkeä tai luovat uusia asumisen käytäntöjä.

Tapahtumassa kuullaan aamupäivällä visioita ja esityksiä uudenlaisista mahdollisista ratkaisuista. Kuulemme benchmarkin Tukholman Royal Seaportista, visioita ja ratkaisuja kiinteistötasolla sekä esityksiä digitaalisaation ja uudenlaisten rahoitusmallien (esim. Lease Green) tuomista mahdollisuuksista. Iltapäivällä järjestetään rinnakkaisia Learning Café-työpajoja.

Tapahtuma kytkeytyy Kalastaman kehitykseen. Helsingin kaupungin tontinluovutusehdot määrittelevät Kalasatamassa fiksun kaupungin perustason, mutta rakennuttajat voivat tehdä kiinteistöistään vielä fiksumpia. Tapahtumaan kutsutaan rakennuttajat, jotka ovat lunastaneet tontteja Kalasatamasta (Sompasaari, Verkkosaari), kaupungin edustajia kaavoitus- ja rakennuspuolelta sekä muita kiinnostuneita rakennuttajia.

Tilaisuuden järjestää Fiksu Kalasatama-hanke, Ilmastokumppanit, Helsingin kaupunki elinkeino-osasto ja ympäristökeskus. Ohjelma ilmestyy lähiaikoina.

Helsingin parhaat keinot päästöjen vähentämisessä -Siemens City Performance Tool -mallinnus

3_Siemens_kuvaHelsingillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja lukuisia erilaisia päästöjä vähentäviä keinoja sähköautoilun edistämisestä tontinluovutusehtoihin. Päästövähennystoimien vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin usein hankalaa: mitkä ovat sopivimmat keinot juuri Helsingissä, ja mitä heikkouksia ja vahvuuksia kullakin toimenpiteellä on?

Helsingin kaupungilla on tehty vuoden 2015 aikana yhteistyössä Siemensin kanssa City Performance Tool-mallinnus (CyPT). Siemensin kehittämään malliin on kerätty runsaasti lähtötietoja Helsingin rakennuskannasta, sähkön- ja lämmöntuotannosta ja liikenteestä. Tämän pohjalta on arvioitu, mistä Helsingin päästöt syntyvät ja millä keinoilla niitä voidaan vähentää. Mallilla voidaan arvioida eri päästövähennystoimien kustannuksia sekä vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, ilmanlaatuun ja työllisyyteen vuoteen 2030 mennessä.

Helsingin päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 22 prosenttia, mikä on erityisesti kivihiilestä maakaasuun siirtymisen sekä jätehuollon ja liikenteen päästöjen pienentymisen ansiota. CyPT havainnollistaa, että ilman kunnianhimoisia toimenpiteitä päästöt uhkaavat seuraavien 15 vuoden aikana kuitenkin jämähtää lähes nykyiselle tasolle, 2,5 miljoonaan CO2-ekvivalenttitonniin vuodessa. Siemensin mallissa on tunnistettu yhdessä lukuisten Helsingin asiantuntijoiden kanssa kymmenen toimenpidettä, joilla kaupunki voi edistää päästöjen vähenemistä perusuraan verrattuna 17 prosentilla (413 kilotonnia CO2-ekvivalenttia). Näiden toimenpiteiden investointikustannukset olisivat vuoteen 2030 mennessä kaksi miljardia euroa. Työllisyysvaikutukset olisivat yhteensä noin 17 000 henkilötyövuotta, joista suurin osa syntyisi rakennussektorille, mutta merkittävästi myös energia- ja liikennesektoreille. Työllisyysvaikutuksia Siemens on arvioinut yhteistyössä London School of Economics’n kanssa.

Rakennuskannan energiatehokkuustoimenpiteillä säästetään rahaa, mutta haasteena ovat pitkät takaisinmaksuajat Suomen alhaisilla energian hinnoilla. CyPT-selvitys esitteleekin ulkomaisia esimerkkejä, joissa kaupunki on onnistunut edistämään energiatehokkuustoimia innovatiivisilla liiketoimintamalleilla. Liikenteessä päästövähennyspotentiaali on suuri: tehokkaimmiksi teknologioiksi havaittiin ruuhkamaksut sekä laivojen maasähkö satamissa. Maasähköistyksellä on mahdollista vähentää myös Helsingissä syntyviä typen oksidien päästöjä merkittävästi.

Selvitys julkaistaan vuoden 2016 alussa ja kerätyt Helsingin lähtötiedot julkaistaan avoimena datana. CyPT-mallinnus näyttää toimenpiteiden vaikutukset ja sen odotetaan tuovan lisää pontta toimenpiteiden käytännön toteutukseen. Selvitystä voidaan hyödyntää yhdessä muiden viime vuosina tehtyjen selvitysten, kuten 30 % päästövähennysselvityksen kanssa tehokkaimpien päästövähennystoimien arvioimiseksi.

Lisätiedot: City Performance Tool: http://sie.ag/1NZvhZo

Petteri Huuska, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Sonja-Maria Ignatius, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Markku Suvanto, Siemens

Rakennusten lämpöhukka ja aurinkoenergiapotentiaali kartalle Helsingissä

lampokuvaus_karttaHelsinkiläisten mahdollisuudet arvioida oman rakennuksensa energiankulutusta ja tuottaa uusiutuvaa energia paranivat merkittävästi, kun EU-hankkeen myötä monia tietoja saatiin kartalle.

Nyt on kenen tahansa helsinkiläisen asukkaan tai yrityksen mahdollista katsoa rakennuksensa katon hukkalämpö sekä aurinkoenergiapotentiaali sekä muutamia muita aineistoja. Aineistot löytyvät HSY:n palvelimelta osoitteesta https://kartta.hsy.fi   ja tiedot ovat saatavilla myös avoimena datana.

Rakennusten kattojen lämpöhukka

Helsingin rakennusten kattojen hukkalämpökartta perustuu Helsingin kaupunkialueen lämpökamerakuvauksiin viikonloppuna 14-15.3.2015. Tulosten luotettavuuden tueksi saatiin yli sata vapaaehtoista helsinkiläistä mukaan mittaamaan rakennustensa lämpötiloja yläkerrassa, vintillä ja talonsa ulkopuolella. Lämpömittausten avulla saatiin kattojen lämpötilat kalibroitua. Lämpökartan on tuottanut hankkeessa mukana oleva belgialainen paikkatietopalveluihin erikoistunut yritys Eurosense.

Hukkalämpökartalla lämpöhukat on merkitty värikoodilla ja niiden tulkinta edellyttää värejä tulkitsevan avaimen käyttöä. Tulkintaan vaikuttaa kattomateriaali, katon kaltevuus sekä ullakon lämpötila. Hukkalämpökartasta ollaan tekemässä myös tulkintaa helpottavia visualisointeja.

Rakennusten aurinkoenergiapotentiaali

Toisesta tuoreesta kartta-aineistosta löytyy Aurinkopaneeleille sopivat sijainnit pääkaupunkiseudulla. Datasta käy ilmi potentiaaliset paikat aurinkopaneelien käyttöönottoon sekä laskennallinen aurinkoenergian tuotto vuodessa (MWh/a).

Katon osa sopii aurinkopaneeleille, jos se saa säteilyä yli 847 kWh/m2/vuosi, yhtenäistä riittävästi säteilyä saavaa pinta-alaa on vähintään 5 m2 ja etäisyys katon reunasta on yli 0,5 metriä.

Valmistuneet tietoaineistot ovat osa Decumanus EU-hanketta, jossa tuotetaan ympäristön kannalta kestävää päätöksentekoa tukevia palveluita. Hanketta koordinoi Suomessa HSY tiiviissä yhteistyössä Helsingin ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.

Petteri Huuska

Lisätietoja:
Outi Kesäniemi (@hsy.fi)
Petteri Huuska (@hel.fi)

Aurinkoenergian edistäminen ja hiilijalanjälkimittaukset käynnistyvät IsoRoballa

IsoRobakuvaIlmastokatu –hanke starttasi syyskuussa IsoRoballa ja Vantaan Tikkurilassa. Alueet toimivat innovatiivisten ilmastoratkaisujen kokeilualustana. Hankkeen tavoitteena on vähentää alueiden energiankulutusta 20 prosenttia ja lisätä kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta. Alueen asukkaat, kiinteistöjen omistajat ja yritykset ovat aktiivisesti mukana kehittämässä ilmastoystävällisiä palveluja ja ratkaisuja. Päästöjen vähentäminen yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa on osa Helsingin ja Vantaan kaupunkien työskentelyä kohti hiilineutraalia kaupunkia.

Helsingin Iso Roobertinkadulla aletaan seurata kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. Green Building Council Finland toteuttaa tarkastelun, jossa selvitetään ensin lähtötilanne 2015 ja toisessa mittauksessa tulokset energiansäästötoimenpiteiden jälkeen vuonna 2017. Energiaremonteissa alueen kiinteistöjä auttaa myös HSY:n Ilmastoinfo ja Dodo ry, jotka osallistavat alueen asukkaita työpajoissa ja info-illoissa helmikuun alusta 2016 alkaen.

Hankkeen tavoitteena on lisätä aurinkoenergian käyttöönottoa kantakaupungissa auttamalla taloyhtiöitä kilpailutuksissa ja hankinnassa. Kaupunkikuvallisessa selvityksessä tehdään Iso Roobertinkadusta havainnollistava kartta aurinkopotentiaalin optimaaliseen käyttöön sekä kävelykadun kiinteistöjen ja katutilan poikkileikkaus kattopintojen soveltuvuuden selvittämiseksi.

Kiinteistöjen energiatehostamistoimenpiteiden tueksi tehdään myös alueelle kohdistettu lämpökamerakuvaus, jota voidaan hyödyntää lämpövuotojen paikantamisessa. Ilmastokatujen kokeilut jatkuvat kesäkuuhun 2017.

Jos sinulla on ilmastoystävällinen ratkaisu, jota haluat kokeilla aidossa kaupunkiympäristössä, ota meihin yhteyttä!

Projektikoordinaattori Mikko Martikka
Helsingin kaupunki, ympäristökeskus
mikko.martikka@hel.fi
Puh. 040 519 7525
twitter.com/ilmastokatu

Ilmastoteatteri on kokemuksellinen tapahtuma

Ilmastoteatteri_kuva

Ilmastoteatteri on kokemuksellinen tapahtuma- ja valmennuskonsepti vähähiilisen liiketoiminnan kehittämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Se tarjoaa organisaatioille käytännön työvälineet strategian uudistamiseksi ja muutoksen toteuttamiseksi. Kokemuksellinen lähestymistapa tuo tehottoman kriisitiedottamisen rinnalle kulttuuria uudistavan johtamisen mallin, jota on testattu menestyksekkäästi liike-elämässä.

Ilmastonmuutos on ihmiskuntamme suurimpia haasteita, jonka me voimme vielä ratkaista. Tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista on kaikkien saatavilla. Tiedon rinnalle tarvitaan tunnetason havahtumista ja kykyä johdonmukaiseen päätöksentekoon ja vaikuttavaan toimintaan. Ilmastonmuutos on uhka ja samalla yksi suurimmista liiketoimintamahdollisuuksista.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=ASzmCK0tjMQ
Lisätietoja: http://myrskyvaroitus.fi/wordpress/wp-content/uploads/2015/10/Ilmastoteatteri-esite.pdf

Vancouverin Greenest City – brändi kymmenien miljardien arvoinen

Kumppanuuksia luomassa

Kumppanuuksia luomassa

Bryan Buggey, (Director, Strategic Initiatives & Sector Development), Vancouverin kaupungin elinkeino-osastolta vieraili Helsingissä juuri ennen Pariisin ilmastokokousta. Ilmastokumppaneiden vuosiseminaarissa Bryan kertoi Vancouverin tiestä kohti ”the Greenest City in the world by 2020”.

Vancouverilla on kolme pääteemaa, Zero waste, Zero carbon ja Healthy ecosystems, jotka sisältävät 16 tarkempaa mitattavaa tavoitetta. Teemojen toteuttamiseen on osallistunut yli 50 000 asukasta , joista yli 10 000 on mukana hankkeissa, joita kaupunki avustaa. Greenest city – brändin hinnaksi on arvioitu 31,5 miljardia dollaria. Yritysten ja poliitikkojen sitoutuminen vihreisiin arvoihin perustuu paljolti arvokkaan brändin ylläpitämiseen.

Bryan Buggey lupasi tuoda oman ”Green” tiiminsä ensi vuonna tutustumaan Helsinkiin, vaikka alun perin Bryanin oli tarkoitus vierailla ainoastaan Cleantech-brändistään tunnetussa Kööpenhaminassa, sekä Tukholmassa. Buggey yllättyi Helsingin hyvästä ilmastotyöstä, jolla päästöt oli saatu samalle tasolle kuin Vancouverissa. Metropolialueen elinkeinoelämän ja kaupungin tahtotila olla Smart&Clean referenssialue vuoteen 2020 mennessä vakuutti Bryanin siitä, että Helsingistä kuullaan vielä tulevaisuudessakin.