Ilmastokumppanit palkitsi viisi parasta ilmastotekoa: kestäviä ruokavalintoja ja lähienergiaa

Palkitut_tuomarit_1__webiso

Ilmastokumppaneiden asiantuntijaraati valitsi viime viikolla Ilmastokumppaneiden  vuosiseminaarissa vuoden viisi kiinnostavinta yritysten ilmastotekoa Helsingissä. Allas Sea Pool:illa pidetyn ilmastokumppanien vuosiseminaarin yhteydessä jaetut palkinnot saivat CGI, Lassila & Tikanoja, St1, Gaia ja Kesko.

Palkitut ilmastoteot liittyivät teemoiltaan ruokaan ja uusiutuvaan energiaan. Ruokasektorilta palkittiin kaksi työkalua suurkeittiöille: toisen avulla saadaan lisää satokausiruokaa suurkeittiöihin (CGI), ja toinen on sovellus, joka auttaa vähentämään ruokahävikkiä (Lassila & Tikanoja).

ST1 palkittiin Lähienergialaitos-konseptista, joka mahdollistaa kiinteistöjen paikallista energian hyödyntämistä. Keskon palkinnon aiheena oli erityisesti Tammiston Citymarketin katolle rakennettu Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala. Gaia puolestaan palkittiin Tansaniassa käynnistetystä kestävän puuhiilen hankkeesta, jossa metsäkatoa aiheuttavaa puuhiiltä korvataan maatalouden jätteistä valmistetulla korvaavalla tuotteella.

Palkittujen ilmastotekojen teemat kertovat myös tulleiden ehdotusten teemoista. Viidestätoista tulleesta ehdotuksesta eniten oli juuri uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön liittyviä ratkaisuja. Toiseksi eniten tuli kestävään ruokatalouteen liittyviä ehdotuksia. Loput ehdotukset liittyivät tuotteiden elinkaariarviointiin, myrkyttömiin rikkakasvintorjuntamenetelmiin, vihreään asfalttiin tai liikenteen polttoaineisiin. Erityisesti liikkumisen teemaan kuuluvien ehdotusten vähäisyys oli huomionarvoista. Yleisön joukosta vihjailtiinkin lopussa, että niitä on tulossa kyllä ensi vuonna, mikäli kisa taas järjestetään

Raadissa toimivat Tiina Kähö Smart & Clean säätiöstä, Jyri Seppälä SYKEstä sekä Tapio Tuomi lähienergialiitosta.

Ilmastokumppaneiden Ilmastoteot ja -ratkaisut -seminaarin esitykset löytyvät täältä.

 

Ruoat talteen ja tilat käyttöön – Helsingin Ilmastokadulla kokeillaan ilmastoratkaisuja

ilmastokatu

Nopeiden kokeilujen ohjelma vauhdittaa ilmastoviisaiden palveluiden kasvua. Ilmastokatu-hanke ostaa yrityksiltä 1 000–7 000 euron arvoisia ideoita, jotka tuotteistetaan edelleen ilmastonmuutosta hillitseviksi palveluiksi asukkaiden ja yritysten käyttöön Iso Roobertinkadulle. Ohjelmaan valittiin ensi syksynä käynnistyvät kokeilut Sustainable Meal, Resource Efficient Existing Buildings ja Zero Food Waste, joilla vähennetään alueen kasvihuonekaasupäästöjä.

”Asiakkaita kiinnostaa ruoan vastuullisuus, mutta yleensä hinta ratkaisee. Kiva, että Ilmastokadulla panostetaan tällaisten palveluiden houkuttelevuuteen”, toteaa Matti Vilhunen Iso Roobertinkadun Ruplasta. Sustainable Meal auttaa ravintoloita ja tapahtumajärjestäjiä suunnittelemaan kestävyyden kriteerit täyttäviä aterioita ja myymään niitä paremmin. Kokeilun avulla voidaan yhdistää vastuullisia ruoantuottajia pienten ravintoloiden kanssa ja mahdollistaa uusien vastuullisten ruokailutottumusten juurtumista suureen yleisöön.

Resource Efficient Existing Buildings (REEB) tarjoaa ratkaisun yhteisten toimitilojen ja työpisteiden käytön tehostamiseksi. Tietoa käyttäjämääristä kerätään automaattisella kulunvalvonnalla. Palvelun avulla tilojen todelliset käyttöasteet voidaan määrittää. Tällä voidaan edistää energiansäästöä ja vapauttaa hukkatiloja muuhun käyttöön.

Zero Food Waste on Froodlyn konsepti ruokahävikin vähentämiseksi. Froodly tarjoaa toiminnan tueksi digitaalisen sovelluksen, jonka avulla kauppojen, ravintoloiden ja kahviloiden henkilökunta voi tiedottaa hinnaltaan alennetuista tuotteista. Asiakkaat voivat hyödyntää tarjontaa ja hävikkiä saadaan vähennettyä. Palvelua kehitetään yhdessä siihen osallistuvien kanssa. Toimintaan sisällytetään ruoanlaittotapahtuma hävikkiruoan hyödyntämisen edistämiseksi myös kotitalouksissa.

Kokeilemalla tieto karttuu ja liiketoiminta kehittyy

Valinnat tehtiin 18 kovatasoisen ehdotuksen joukosta. Valittujen teemojen lisäksi esimerkiksi yksilöliikenteen sekä logistiikan ja energiatiedon havainnollistamisen ratkaisuiksi tuli kilpailun kautta monia hyviä ehdotuksia. Näitä pyritään edistämään Ilmastokadulla ja tapahtumissa.
”Kokeilut toteutetaan ketterästi ja tavoitteena on oppia tekemisen kautta. Yrityksille kokeilut tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea oppeja ja aitoja käyttökokemuksia jo varhaisessa vaiheessa avuksi liiketoiminnan kehittämiseen”, kertoo Ilmastokadun koordinaattori Mikko Martikka.

Fiksu Kalasatama -hankkeessa kehitetyllä ohjelmalla halutaan edistää monen toimijan yhteisiä kokeiluja ja kiihdyttää hyvien konseptien kehittymistä innovaatioiksi sekä uudeksi liiketoiminnaksi. Ohjelma auttaa kokeilujen käynnistämisessä ja käyttäjien tavoittamisessa.

Nopeat kokeilut

Keväällä syntyy aurinkovoimaloita

pp__aurinkovoimala_190315-13

Kuva: Helen Oy

Helsingin Kivikkoon valmistui keväällä Suomen suurin aurinkovoimala ja samalla Helenin Suvilahden aurinkovoimala täytti vuoden.

Aurinkovoimalat on rakennettu Helenistä nimikkopaneelin hankkineiden asiakkaiden ansiosta. Oman paneelin hankkimalla voit niin yrityksenä kuin yksityishenkilönä konkreettisesti vaikuttaa siihen, miten maassamme tuotetaan sähköä.

Paneeleita on vielä myynnissä – jos nimikkopaneelit myydään loppuun, Helen lupaa rakentaa kolmannen voimalan. Ehkäpä tulevaisuudessa päästään keväisin juhlistamaan kolmannenkin voimalan syntymäpäiviä!

Lisää aurinkovoimaloiden kuulumisia täältä: http://blogi.helen.fi/suvilahden-aurinkovoimala-tuottanut-sahkoa-yli-vuoden/

Viestintä ei ole oheistoimintaa

WP_20160518_10_24_34_Pro

”Ei ole niin, että tässä on duuni ja tuossa on kommunikaatio. Kommunikointi on sitä työtä. Viestintä ei ole oheistoimintaa,”  toteaa Pekka Sauri Ilmastokumppaneiden viestijöiden työpajassa 18.5. Alma Mediassa. Apulaiskaupunginjohtaja tietää mistä puhuu. Hänellä on kadehdittava määrä, 47 000 twitter-seuraajaa. ”Ihmiset ihmettelevät, kun en hyväksy heitä facebook-kavereiksi, mutta se on mahdotonta. Facebook-kavereita voi olla vain rajattu määrä, ja se on jo täyttynyt aikaa sitten.” Sauri kertoo.

”Todellisuutta voidaan hallita ainoastaan kommunikoimalla, ei pidättäytymällä kommunikoinnista” Sauri jatkaa. ”Silti vieläkin törmään ajatukseen, että viestintä on oma erillinen, päälle liimattu kokonaisuus. Ihmiset kysyvät, että milloin ehdit tekemään niitä oikeita töitä, kun koko ajan olet somessa,” ihmettelee kaupungin somessa seuratuin johtaja. ”Johtajakin voi olla vahva viestijä, se on osa johtamista,” Sauri lisää.

Ilmastokumppaneiden työpajassa peilattiin Pekka Saurin ajatuksia ja Sanna Forsströmin esitystä Alma Median vastuullisuusviestinnästä verkoston toimintaan. Yhtenä luontevana johtopäätöksenä todettiin, että Ilmastokumppanien toiminnan pitää ulottua vastuullisuusasiantuntijoiden ja johtajien lisäksi myös viestinnän asiantuntijoihin. Viestintä on ehkä helpoin tapa tehdä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden välillä, mutta myös kilpailijoiden kesken. Viestinnän yhteistyö ei ole pelkkää markkinointia. Se on myös hyvän asian esille nostamista, kuluttajien vastuullisuuden herättelyä, toisilta oppimista ja uusien jäsenten houkuttelemista tekemään ilmastotyötä.

Viestintätyöpajassa ideoitiin paljon yhteisiä tapahtumia, kampanjoita, videoita ja hankkeita. Tästä on hyvä jatkaa syksyllä! Työpajan materiaalit löytyvät www.ilmastokumppanit.fi/julkaisut.

Kokeilualustoja ja aitoa yhteistyötä

WP_20160421_legotyö1 – Kopio

Ilmastokumppaneiden ja kaupungin sisäisen ilmastoverkoston yhteinen workshop 21.4. Cafe Köketissä kokosi yhteen kolmenkymmentä asiantuntijaa, kehittäjää ja visionääriä. Päivän tavoitteena oli pohtia yhdessä, miten saisimme verkostoista mahdollisimman paljon hyötyä päivittäiseen työhömme.

Päivän asiaosuuden aloitti verkostoasiantuntija Timo Järvensivu (KTT), joka kertoi meille tehokkaan verkoston perustasta, eli siitä, mitä tarvitaan, jotta verkosto oikeasti on toimiva ja hyödyttää kaikkia osapuolia. Timon mukaan verkoston avaintekijät ovat tunteminen, luottamus ja sitoutuminen. ”Onko lähtökohtani se, että joku aina haluaa minulle pahaa? Kuka teistä haluaa minulle pahaa?” kysyi Järvensivu meiltä kuulijoilta. Voidaanko olettaa, että jos minä kerron omista lähtökohdistani avoimesti, muutkin alkavat tehdä niin? Missä asioissa avoimuus ja luottamus ovat mahdollisia jos verkoston jäsenet ovat kilpailijoita keskenään? Yleispätevää vastausta tähän ei ole, mutta yhä enemmän tarvitaan eri toimijoiden ja alojen yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä ja liiketoimintamallien kehittämisessä. Voittaja saattaa olla se, joka uskaltaa luottaa.

Osallistujilta kysyttiin esityksen jälkeen, millaisena he kokevat verkoston ja oman roolinsa siinä. Monet kokivat verkoston luontevana paikkana verkostoitua myös oman alan ulkopuolisten tahojen kanssa. Verkostoa kuvailtiin sanoilla kehittynyt, avautunut, kattava, innostunut, monialainen ja sitoutunut. Huomattiin myös, ettei verkostoa osata vielä tarpeeksi hyödyntää asioiden edistämisessä. Toivottiin konkreettisia yhteisiä hankkeita, mihin useat voisivat osallistua. Iloisesti otettiin vastaan esimerkiksi VR:n idea yhteisen kokeilualustan avaamisesta, mihin kaikki halukkaat voisivat osallistua. Tällaiset jäsenten aloitteet olisivatkin erittäin tervetulleita, koska verkostoa pidetään vielä aika kaupunkivetoisena.

Legotyöpajassa pohdittiin tulevaisuuden Ilmastokumppaneita. Useimmat halusivat työskennellä verkostossa, joka on avoin ja raja-aidat ylittävä yhteiseen tekemiseen innostava alusta. Työskentelyn jälkeen jokainen mietti ja toteutti yhden konkreettisen teon, joka vie kohti omaa ihanneverkostoa.

Päivän päätteeksi koottiin ajatuksia tänä- tai ensivuonna toteutettavista toimenpiteistä, toiveita käsiteltävistä sisällöistä sekä mietittiin millä tavalla haluamme toimia. Näistä koosteet löytyvät täältä. Lähetämme kaikille ilmastokumppaneille listan ehdotuksista, joista äänestämme suosituimmat ja pyrimme toteuttamaan ne.

Vielä kerran kiitos kaikille osallistujille, annoitte meille kaikille paljon loistavia kehittämisideoita. Lupasimme lopuksi olla toisillemme avoimia uusia yhteistyöideoita kohtaan. Saa soittaa!

Helsinki palkittiin ilmastotyöstään

SauriKuntaliitto myönsi kunniakirjan Helsingin kaupungille ansiokkaasta ilmastotyöstä. Kuntaliiton perustelujen mukaan kaupunki sekä sen virastot ja liikelaitokset ovat tehneet pitkäjänteistä ja monipuolista työtä ilmasto- ja energiakysymyksissä. Kunniakirjan vastaanottivat Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen ja vs. toimistopäällikkö Katri KuusinenTampereen ilmastokonferenssissa.

”Ilmastotyössä olennaista on kumppanuus julkishallinnon ja elinkeinoelämän kesken. Helsinki on tunnustuksesta iloinen ja ylpeä ja on aina valmis ilmastoyhteistyöhön muiden kuntien kanssa”, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Helsingin ilmastotyö alkoi jo paljon ennen kuin ilmastonmuutoksesta edes puhuttiin: ”Helsingin energiansäästöneuvottelukunta perustettiin jo vuonna 1974”, Sauri jatkaa.

Ilmastotiekartta opastaa hiilineutraaliin kaupunkiin

Helsingin ilmastotiekartassa kerrotaan, kuinka kaupungista tehdään hiilineutraali ja ilmastonkestävä vuoteen 2050 mennessä. Ilmastotavoitteiden viemistä käytännön toimenpiteisiin edistetään Helsingin työntekijöiden avoimen ilmastoverkoston ja kaupungin ilmastotyötä koordinoivan ilmastotyöryhmän kautta.

”Seuraavaksi olisi tärkeää miettiä, voisiko Helsinki olla hiilineutraali jo ennen vuotta 2050”, pohtii ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund.

Ilmastokaduksi nimetyllä Iso-Roballa Helsinki haluaa kokeilla uusia ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistäviä ratkaisuja. Tavoitteena on saada Helsingin keskustaan Ilmastoratkaisuja laajasti esittelevä alue, jonka kehittämisessä ovat mukana alueen yritykset, korkeakoulut, oppilaitokset, järjestöt, asukkaat ja kaupunki.

Ilmastoyhteistyötä elinkeinoelämän kanssa

Helsinki tekee yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa Ilmastokumppanit-verkostossa. Verkosto pyrkii ilmastopäästöjen vähentämiseen ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen. Mukaan liittyvät yritykset kirjoittavat ilmastositoumuksen, jossa yritys nimeää omat ilmastotavoitteensa.

Ekotukitoiminta apuna arjen ympäristötyössä

Helsinki on ollut edelläkävijä ekologisen ajattelun juurruttamisessa kaupungin työntekijöihin. Ekotukitoiminnassa on mukana kaupunkeja ja muita organisaatiota, jotka ovat sitoutuneet ympäristövastuullisuuden edistämiseen sekä nimeämään ja kouluttamaan ekotukihenkilöitä työyhteisöihinsä. Ekotukitoiminta sopii räätälöitävyytensä ansiosta monelle toimialalle. Sen avulla voidaan jalkauttaa organisaation strategiat ja ympäristöpolitiikka työntekijätason toimiksi ja käytännöiksi. Koulutettuja ekotukihenkilöitä on jo yli 3 500.

Energiansäästöön etsitään uusia ratkaisuja

Helsinki tarjoaa kokeilumahdollisuuksia erilaisille uusille energiaa säästäville ratkaisuille. Viikin ympäristötalossa toimivasta ympäristökeskuksesta tuli viime vuonna Suomen ensimmäinen hiilineutraali virasto. Suomen energiatehokkaimmassa toimistorakennuksessa ovat käytössä muun muassa vihreä sähkö sekä pelleteillä tuotettava uusiutuva kaukolämpö sekä ensimmäinen kiinteistökäyttöön otettu älykäs sähkövarasto.

Helsinki haluaa liikkua kestävästi

Helsingin seudun liikenteen ja kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2025 noin kolmannes busseista kulkisi sähköllä. Koekäyttöön hankitaan 12 sähköbussia, joita bussioperaattorit saavat kokeilla ilman taloudellista riskiä. Helsinki edistää joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen sujuvuutta. Pyöräliikenteen osuutta pyritään kasvattamaan 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Ilmastonmuutokseen sopeudutaan kaupunkisuunnittelussa

Kaupunkisuunnittelussa on kiinnitetty huomiota muun muassa tulvien ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2009 laadittu tulvastrategia kokoaa yhteen Helsinkiä koskevan tulvatiedon ja esittää toimenpideitä tulvavahinkojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi, mikä näkyy rannoilla tulvapatojen rakentamisena ja merenrantojen korotettuna rakentamisena.
Helsingin lisäksi Kuntaliiton kunniakirjan ansiokkaasta ilmastotyöstä saivat Lappeenrannan kaupunki ja ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Pirkko Heikinheimo.

Lisätietoja:
Ympäristöjohtaja Esa Nikunen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, puh. 040 50 45 175, esa.nikunen@hel.fi

Kesko rakennuttaa K-citymarket Tammiston katolle Suomen suurimman kiinteistökohtaisen aurinkovoimalan

Kesko_ilmakuva_large_970x500K-citymarket Tammiston katolle rakennettavan aurinkovoimalan huipputeho on 503 kWp. Voimala tuottaa sähköä kiinteistön omaan kulutukseen. Kiinteistön katolle asennetaan lähes 1 600 aurinkopaneelia. Huipputuotannon aikaan aurinkoisena kesäpäivänä aurinkovoimalalla katetaan noin puolet kiinteistön sähkön kulutuksesta.

– Hankittava aurinkovoimalajärjestelmä on ns. älykäs voimala. Älykkyys takaa parhaan tuoton kaikissa olosuhteissa sekä alhaiset elinkaarikustannukset, sanoo rakennuttamis- ja ylläpitojohtaja Jukka Anttila Ruokakeskosta.

Kaupan seinustalla olevasta sähköautojen latauspisteestä voi jatkossa ladata sähköautonsa aurinkovoimalla. Auton lataus onnistuu etäluettavalla K-Plussa-kortilla ja on asiakkaalle maksutonta. Lue lisää

Tervetuloa Tehokkailla verkostoilla ilmastonmuutosta vastaan -tilaisuuteen 21.4.

Aika:   21.4. klo 9 – 14.30
Paikka: Tarkentuu, Helsingissä

Ilmastonmuutoksen hillintä on usein periaatteessa yksinkertaista, mutta käytännössä vaikeaa. Moni meistä tietää, mitä pitäisi tehdä – omassa organisaatiossa tai muualla. Mutta toteutus jumittaa. Yhteistyö, oikeiden ihmisten tunteminen ja oikeaan aikaan oikeaan paikkaan sattuminen auttavat urakassa. Helsingin kaupunki koordinoi kolmea verkostoa, joissa ilmastoasioista kiinnostuneet ihmiset tutustuvat, oppivat ja saavat lisää kipinää omaan työhönsä.

Ilmastokumppaneissa, Ilmastoverkostossa ja Itämerihaasteessa on mukana taitavia suunnittelijoita, yhteiskuntavastuuammattilaisia, päteviä insinöörejä, laatuasiantuntijoita, palvelukehittäjiä, tehokkaita virkamiehiä, visionäärejä.

Saatko omassa työssäsi edistettyä ilmastoasioita niin kuin haluaisit? Toivotko tukea, sparrausta, kokemusten jakamista? Voiko verkosto auttaa sinua siinä? Vai oletko sitä mieltä, ettei verkostoista ole kummempaa hyötyä, vaan hommat pitäisi järjestää toisella tavalla?

Tule pohtimaan ja kertomaan, miten verkostojen pitäisi toimia!

Tarjoamme tilaisuuden haastaa itsesi ja toiset parempaan yhteistyöhön. Saat tilaisuuden kokea kenties jotain uutta, luoda saat uusia kontakteja, rakentaa työhösi uusia ulottuvuuksia ja ehkäpä muuttaa mielesi. Päivän fasilitoivat KTT Timo Järvensivu, verkostotyön tutkija ja verkostojen sparraaja Aalto-yliopistosta, sekä Ilmastokumppanit-verkoston Mira Jarkko, Ilmastoverkoston Sonja-Maria Ignatius ja Itämerihaasteen Lotta Ruokanen.

Tervetuloa tutustumaan, kyseenalaistamaan, ihmettelemään, verkostoitumaan, inspiroitumaan! Myös uudet jäsenet, tervetuloa!

Ilmoittautuminen linkin kautta, viimeistään 31.3. mennessä http://bit.ly/1QGcUdt

EKOenergia etsii Ilmastokumppaneista suunnannäyttäjiä

EKOenergiaMistä ostat sähkösi? Onko se vihreää? Oletko kiinnostunut EKOenergian käytöstä, mutta se on tähän asti tuntunut vaikealta?

EKOenergia etsii Pariisin ilmastoneuvotteluiden hengessä Suomesta suunnannäyttäjiä, jotka ottavat käyttöönsä vuonna 2016 EKOenergia-merkityn sähkön. Suomen luonnonsuojeluliiton ylläpitämä EKOenergia on ainoa yleiseurooppalainen ympäristömerkki sähkölle. Merkin saanut sähkö on aina uusiutuvaa ja täyttää lisäksi tiukat kestävyyskriteerit, joissa huomioidaan esimerkiksi vesivoiman ympäristövaikutukset.

EKOenergian käyttäminen on konkreettinen, merkittävä ja helposti viestittävä teko. Tänä vuonna Ekokompassi ja EKOenergia tarjoavat edelläkävijöille räätälöityä apua EKOenergiaan vaihtamisessa ja samalla laajaa viestintäyhteistyötä. Yritykset voivat halutessaan käyttää EKOenergia merkkiä sivuillaan, julkaisuissaan ja yrityksen tiloissa.

Ota meihin yhteyttä ja ehdota tapaamisaikaa, niin kerromme asiasta lisää. Tartu tilaisuuteen, nyt EKOenergia on kaikkien ulottuvilla!

Yhteystiedot:
Petter Nissinen
EKOenergian avainasiakkuuspäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto
+358 40 646 3441
petter.nissinen@sll.fi

 

 

 

Kynttiläillalliselle Ilmastokaduille

earthhour

Earth Hour Ilmastokaduilla
Iso Roobertinkatu | Tikkuraitti-Asematie

Earth Hour on WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille. Tapahtumaa vietetään Suomessa teemalla MAAILMAN SUURIN KYNTTILÄILLALLINEN lauantaina 19.3.2016 kello 20.30–21.30.

Ilmastokadun ravintolat osallistuvat tapahtumaan! Katso lista ja lisätiedot www.ilmastokatu.fi

Ilmastokadulla järjestetään Earth Hour tapahtuma lähialueen koulujen kanssa pe 18.3.2016. Oppilaat ja opettajat saapuvat Iso-Roballe kulkueina klo 12 ja esittävät musiikkia ja jakavat ilmastotietoa. Tervetuloa mukaan!