Viestintä ei ole oheistoimintaa

WP_20160518_10_24_34_Pro

”Ei ole niin, että tässä on duuni ja tuossa on kommunikaatio. Kommunikointi on sitä työtä. Viestintä ei ole oheistoimintaa,”  toteaa Pekka Sauri Ilmastokumppaneiden viestijöiden työpajassa 18.5. Alma Mediassa. Apulaiskaupunginjohtaja tietää mistä puhuu. Hänellä on kadehdittava määrä, 47 000 twitter-seuraajaa. ”Ihmiset ihmettelevät, kun en hyväksy heitä facebook-kavereiksi, mutta se on mahdotonta. Facebook-kavereita voi olla vain rajattu määrä, ja se on jo täyttynyt aikaa sitten.” Sauri kertoo.

”Todellisuutta voidaan hallita ainoastaan kommunikoimalla, ei pidättäytymällä kommunikoinnista” Sauri jatkaa. ”Silti vieläkin törmään ajatukseen, että viestintä on oma erillinen, päälle liimattu kokonaisuus. Ihmiset kysyvät, että milloin ehdit tekemään niitä oikeita töitä, kun koko ajan olet somessa,” ihmettelee kaupungin somessa seuratuin johtaja. ”Johtajakin voi olla vahva viestijä, se on osa johtamista,” Sauri lisää.

Ilmastokumppaneiden työpajassa peilattiin Pekka Saurin ajatuksia ja Sanna Forsströmin esitystä Alma Median vastuullisuusviestinnästä verkoston toimintaan. Yhtenä luontevana johtopäätöksenä todettiin, että Ilmastokumppanien toiminnan pitää ulottua vastuullisuusasiantuntijoiden ja johtajien lisäksi myös viestinnän asiantuntijoihin. Viestintä on ehkä helpoin tapa tehdä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden välillä, mutta myös kilpailijoiden kesken. Viestinnän yhteistyö ei ole pelkkää markkinointia. Se on myös hyvän asian esille nostamista, kuluttajien vastuullisuuden herättelyä, toisilta oppimista ja uusien jäsenten houkuttelemista tekemään ilmastotyötä.

Viestintätyöpajassa ideoitiin paljon yhteisiä tapahtumia, kampanjoita, videoita ja hankkeita. Tästä on hyvä jatkaa syksyllä! Työpajan materiaalit löytyvät www.ilmastokumppanit.fi/julkaisut.

Kokeilualustoja ja aitoa yhteistyötä

WP_20160421_legotyö1 – Kopio

Ilmastokumppaneiden ja kaupungin sisäisen ilmastoverkoston yhteinen workshop 21.4. Cafe Köketissä kokosi yhteen kolmenkymmentä asiantuntijaa, kehittäjää ja visionääriä. Päivän tavoitteena oli pohtia yhdessä, miten saisimme verkostoista mahdollisimman paljon hyötyä päivittäiseen työhömme.

Päivän asiaosuuden aloitti verkostoasiantuntija Timo Järvensivu (KTT), joka kertoi meille tehokkaan verkoston perustasta, eli siitä, mitä tarvitaan, jotta verkosto oikeasti on toimiva ja hyödyttää kaikkia osapuolia. Timon mukaan verkoston avaintekijät ovat tunteminen, luottamus ja sitoutuminen. ”Onko lähtökohtani se, että joku aina haluaa minulle pahaa? Kuka teistä haluaa minulle pahaa?” kysyi Järvensivu meiltä kuulijoilta. Voidaanko olettaa, että jos minä kerron omista lähtökohdistani avoimesti, muutkin alkavat tehdä niin? Missä asioissa avoimuus ja luottamus ovat mahdollisia jos verkoston jäsenet ovat kilpailijoita keskenään? Yleispätevää vastausta tähän ei ole, mutta yhä enemmän tarvitaan eri toimijoiden ja alojen yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä ja liiketoimintamallien kehittämisessä. Voittaja saattaa olla se, joka uskaltaa luottaa.

Osallistujilta kysyttiin esityksen jälkeen, millaisena he kokevat verkoston ja oman roolinsa siinä. Monet kokivat verkoston luontevana paikkana verkostoitua myös oman alan ulkopuolisten tahojen kanssa. Verkostoa kuvailtiin sanoilla kehittynyt, avautunut, kattava, innostunut, monialainen ja sitoutunut. Huomattiin myös, ettei verkostoa osata vielä tarpeeksi hyödyntää asioiden edistämisessä. Toivottiin konkreettisia yhteisiä hankkeita, mihin useat voisivat osallistua. Iloisesti otettiin vastaan esimerkiksi VR:n idea yhteisen kokeilualustan avaamisesta, mihin kaikki halukkaat voisivat osallistua. Tällaiset jäsenten aloitteet olisivatkin erittäin tervetulleita, koska verkostoa pidetään vielä aika kaupunkivetoisena.

Legotyöpajassa pohdittiin tulevaisuuden Ilmastokumppaneita. Useimmat halusivat työskennellä verkostossa, joka on avoin ja raja-aidat ylittävä yhteiseen tekemiseen innostava alusta. Työskentelyn jälkeen jokainen mietti ja toteutti yhden konkreettisen teon, joka vie kohti omaa ihanneverkostoa.

Päivän päätteeksi koottiin ajatuksia tänä- tai ensivuonna toteutettavista toimenpiteistä, toiveita käsiteltävistä sisällöistä sekä mietittiin millä tavalla haluamme toimia. Näistä koosteet löytyvät täältä. Lähetämme kaikille ilmastokumppaneille listan ehdotuksista, joista äänestämme suosituimmat ja pyrimme toteuttamaan ne.

Vielä kerran kiitos kaikille osallistujille, annoitte meille kaikille paljon loistavia kehittämisideoita. Lupasimme lopuksi olla toisillemme avoimia uusia yhteistyöideoita kohtaan. Saa soittaa!

Helsinki palkittiin ilmastotyöstään

SauriKuntaliitto myönsi kunniakirjan Helsingin kaupungille ansiokkaasta ilmastotyöstä. Kuntaliiton perustelujen mukaan kaupunki sekä sen virastot ja liikelaitokset ovat tehneet pitkäjänteistä ja monipuolista työtä ilmasto- ja energiakysymyksissä. Kunniakirjan vastaanottivat Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen ja vs. toimistopäällikkö Katri KuusinenTampereen ilmastokonferenssissa.

”Ilmastotyössä olennaista on kumppanuus julkishallinnon ja elinkeinoelämän kesken. Helsinki on tunnustuksesta iloinen ja ylpeä ja on aina valmis ilmastoyhteistyöhön muiden kuntien kanssa”, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Helsingin ilmastotyö alkoi jo paljon ennen kuin ilmastonmuutoksesta edes puhuttiin: ”Helsingin energiansäästöneuvottelukunta perustettiin jo vuonna 1974”, Sauri jatkaa.

Ilmastotiekartta opastaa hiilineutraaliin kaupunkiin

Helsingin ilmastotiekartassa kerrotaan, kuinka kaupungista tehdään hiilineutraali ja ilmastonkestävä vuoteen 2050 mennessä. Ilmastotavoitteiden viemistä käytännön toimenpiteisiin edistetään Helsingin työntekijöiden avoimen ilmastoverkoston ja kaupungin ilmastotyötä koordinoivan ilmastotyöryhmän kautta.

”Seuraavaksi olisi tärkeää miettiä, voisiko Helsinki olla hiilineutraali jo ennen vuotta 2050”, pohtii ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund.

Ilmastokaduksi nimetyllä Iso-Roballa Helsinki haluaa kokeilla uusia ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistäviä ratkaisuja. Tavoitteena on saada Helsingin keskustaan Ilmastoratkaisuja laajasti esittelevä alue, jonka kehittämisessä ovat mukana alueen yritykset, korkeakoulut, oppilaitokset, järjestöt, asukkaat ja kaupunki.

Ilmastoyhteistyötä elinkeinoelämän kanssa

Helsinki tekee yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa Ilmastokumppanit-verkostossa. Verkosto pyrkii ilmastopäästöjen vähentämiseen ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen. Mukaan liittyvät yritykset kirjoittavat ilmastositoumuksen, jossa yritys nimeää omat ilmastotavoitteensa.

Ekotukitoiminta apuna arjen ympäristötyössä

Helsinki on ollut edelläkävijä ekologisen ajattelun juurruttamisessa kaupungin työntekijöihin. Ekotukitoiminnassa on mukana kaupunkeja ja muita organisaatiota, jotka ovat sitoutuneet ympäristövastuullisuuden edistämiseen sekä nimeämään ja kouluttamaan ekotukihenkilöitä työyhteisöihinsä. Ekotukitoiminta sopii räätälöitävyytensä ansiosta monelle toimialalle. Sen avulla voidaan jalkauttaa organisaation strategiat ja ympäristöpolitiikka työntekijätason toimiksi ja käytännöiksi. Koulutettuja ekotukihenkilöitä on jo yli 3 500.

Energiansäästöön etsitään uusia ratkaisuja

Helsinki tarjoaa kokeilumahdollisuuksia erilaisille uusille energiaa säästäville ratkaisuille. Viikin ympäristötalossa toimivasta ympäristökeskuksesta tuli viime vuonna Suomen ensimmäinen hiilineutraali virasto. Suomen energiatehokkaimmassa toimistorakennuksessa ovat käytössä muun muassa vihreä sähkö sekä pelleteillä tuotettava uusiutuva kaukolämpö sekä ensimmäinen kiinteistökäyttöön otettu älykäs sähkövarasto.

Helsinki haluaa liikkua kestävästi

Helsingin seudun liikenteen ja kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2025 noin kolmannes busseista kulkisi sähköllä. Koekäyttöön hankitaan 12 sähköbussia, joita bussioperaattorit saavat kokeilla ilman taloudellista riskiä. Helsinki edistää joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen sujuvuutta. Pyöräliikenteen osuutta pyritään kasvattamaan 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Ilmastonmuutokseen sopeudutaan kaupunkisuunnittelussa

Kaupunkisuunnittelussa on kiinnitetty huomiota muun muassa tulvien ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2009 laadittu tulvastrategia kokoaa yhteen Helsinkiä koskevan tulvatiedon ja esittää toimenpideitä tulvavahinkojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi, mikä näkyy rannoilla tulvapatojen rakentamisena ja merenrantojen korotettuna rakentamisena.
Helsingin lisäksi Kuntaliiton kunniakirjan ansiokkaasta ilmastotyöstä saivat Lappeenrannan kaupunki ja ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Pirkko Heikinheimo.

Lisätietoja:
Ympäristöjohtaja Esa Nikunen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, puh. 040 50 45 175, esa.nikunen@hel.fi

Kesko rakennuttaa K-citymarket Tammiston katolle Suomen suurimman kiinteistökohtaisen aurinkovoimalan

Kesko_ilmakuva_large_970x500K-citymarket Tammiston katolle rakennettavan aurinkovoimalan huipputeho on 503 kWp. Voimala tuottaa sähköä kiinteistön omaan kulutukseen. Kiinteistön katolle asennetaan lähes 1 600 aurinkopaneelia. Huipputuotannon aikaan aurinkoisena kesäpäivänä aurinkovoimalalla katetaan noin puolet kiinteistön sähkön kulutuksesta.

– Hankittava aurinkovoimalajärjestelmä on ns. älykäs voimala. Älykkyys takaa parhaan tuoton kaikissa olosuhteissa sekä alhaiset elinkaarikustannukset, sanoo rakennuttamis- ja ylläpitojohtaja Jukka Anttila Ruokakeskosta.

Kaupan seinustalla olevasta sähköautojen latauspisteestä voi jatkossa ladata sähköautonsa aurinkovoimalla. Auton lataus onnistuu etäluettavalla K-Plussa-kortilla ja on asiakkaalle maksutonta. Lue lisää

Tervetuloa Tehokkailla verkostoilla ilmastonmuutosta vastaan -tilaisuuteen 21.4.

Aika:   21.4. klo 9 – 14.30
Paikka: Tarkentuu, Helsingissä

Ilmastonmuutoksen hillintä on usein periaatteessa yksinkertaista, mutta käytännössä vaikeaa. Moni meistä tietää, mitä pitäisi tehdä – omassa organisaatiossa tai muualla. Mutta toteutus jumittaa. Yhteistyö, oikeiden ihmisten tunteminen ja oikeaan aikaan oikeaan paikkaan sattuminen auttavat urakassa. Helsingin kaupunki koordinoi kolmea verkostoa, joissa ilmastoasioista kiinnostuneet ihmiset tutustuvat, oppivat ja saavat lisää kipinää omaan työhönsä.

Ilmastokumppaneissa, Ilmastoverkostossa ja Itämerihaasteessa on mukana taitavia suunnittelijoita, yhteiskuntavastuuammattilaisia, päteviä insinöörejä, laatuasiantuntijoita, palvelukehittäjiä, tehokkaita virkamiehiä, visionäärejä.

Saatko omassa työssäsi edistettyä ilmastoasioita niin kuin haluaisit? Toivotko tukea, sparrausta, kokemusten jakamista? Voiko verkosto auttaa sinua siinä? Vai oletko sitä mieltä, ettei verkostoista ole kummempaa hyötyä, vaan hommat pitäisi järjestää toisella tavalla?

Tule pohtimaan ja kertomaan, miten verkostojen pitäisi toimia!

Tarjoamme tilaisuuden haastaa itsesi ja toiset parempaan yhteistyöhön. Saat tilaisuuden kokea kenties jotain uutta, luoda saat uusia kontakteja, rakentaa työhösi uusia ulottuvuuksia ja ehkäpä muuttaa mielesi. Päivän fasilitoivat KTT Timo Järvensivu, verkostotyön tutkija ja verkostojen sparraaja Aalto-yliopistosta, sekä Ilmastokumppanit-verkoston Mira Jarkko, Ilmastoverkoston Sonja-Maria Ignatius ja Itämerihaasteen Lotta Ruokanen.

Tervetuloa tutustumaan, kyseenalaistamaan, ihmettelemään, verkostoitumaan, inspiroitumaan! Myös uudet jäsenet, tervetuloa!

Ilmoittautuminen linkin kautta, viimeistään 31.3. mennessä http://bit.ly/1QGcUdt

EKOenergia etsii Ilmastokumppaneista suunnannäyttäjiä

EKOenergiaMistä ostat sähkösi? Onko se vihreää? Oletko kiinnostunut EKOenergian käytöstä, mutta se on tähän asti tuntunut vaikealta?

EKOenergia etsii Pariisin ilmastoneuvotteluiden hengessä Suomesta suunnannäyttäjiä, jotka ottavat käyttöönsä vuonna 2016 EKOenergia-merkityn sähkön. Suomen luonnonsuojeluliiton ylläpitämä EKOenergia on ainoa yleiseurooppalainen ympäristömerkki sähkölle. Merkin saanut sähkö on aina uusiutuvaa ja täyttää lisäksi tiukat kestävyyskriteerit, joissa huomioidaan esimerkiksi vesivoiman ympäristövaikutukset.

EKOenergian käyttäminen on konkreettinen, merkittävä ja helposti viestittävä teko. Tänä vuonna Ekokompassi ja EKOenergia tarjoavat edelläkävijöille räätälöityä apua EKOenergiaan vaihtamisessa ja samalla laajaa viestintäyhteistyötä. Yritykset voivat halutessaan käyttää EKOenergia merkkiä sivuillaan, julkaisuissaan ja yrityksen tiloissa.

Ota meihin yhteyttä ja ehdota tapaamisaikaa, niin kerromme asiasta lisää. Tartu tilaisuuteen, nyt EKOenergia on kaikkien ulottuvilla!

Yhteystiedot:
Petter Nissinen
EKOenergian avainasiakkuuspäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto
+358 40 646 3441
petter.nissinen@sll.fi

 

 

 

Kynttiläillalliselle Ilmastokaduille

earthhour

Earth Hour Ilmastokaduilla
Iso Roobertinkatu | Tikkuraitti-Asematie

Earth Hour on WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille. Tapahtumaa vietetään Suomessa teemalla MAAILMAN SUURIN KYNTTILÄILLALLINEN lauantaina 19.3.2016 kello 20.30–21.30.

Ilmastokadun ravintolat osallistuvat tapahtumaan! Katso lista ja lisätiedot www.ilmastokatu.fi

Ilmastokadulla järjestetään Earth Hour tapahtuma lähialueen koulujen kanssa pe 18.3.2016. Oppilaat ja opettajat saapuvat Iso-Roballe kulkueina klo 12 ja esittävät musiikkia ja jakavat ilmastotietoa. Tervetuloa mukaan!

St1 rakentaa Suomen ensimmäinen geotermisen energian lämpölaitoksen Espooseen

Päästötöntä lämpöä syvältä kallioperästä

Päästötöntä lämpöä syvältä kallioperästä

Syvältä kallioperästä saatava geoterminen lämpö on aivan uudenlainen, päästötön lämmöntuotantovaihtoehto, joka voi mullistaa Suomen kaukolämmöntuotannon.  Energiayhtiö St1 toteuttaa maamme ensimmäisen geotermisen energian pilottihankkeen Fortumin lämpölaitoksen alueella Espoon Otaniemessä. Jopa seitsemän kilometrin syvyyteen ulottuvien syvälämpökaivojen poraus alkaa keväällä 2016 ja teollisen mittakaavan lämpölaitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2017. Fortum tulee ostamaan laitoksessa tuotetun lämmön kaukolämpöverkkoonsa ja pystyy kattamaan sillä jopa 10 % kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.

Geotermiseen energiaan perustuvia ratkaisuja on ollut vuosia käytössä jo useissa maissa. Suomessa kallioperän lämpöön perustuva uusiutuva energiantuotanto on uusi vaihtoehto, jonka mahdollisuuksia St1 haluaa kartoittaa ja kasvattaa samalla menetelmään liittyvää osaamista maassamme. Yhtiön tavoitteena on korvata fossiilista tuontienergiaa uusiutuvilla kotimaisilla energiantuotantoratkaisuilla.

St1 Deep Heat Oy suoritti kesällä 2015 luotausporaukset Otaniemessä. Kahden kilometrin syvyyteen ulottuvien luotausreikien ja kivinäytteiden  avulla analysoitiin varsinaisten syvälämpökaivojen poraukseen tarvittavia tietoja kallioperästä. Analyysien perusteella projektia päätettiin jatkaa kohti geotermisen pilottilämpölaitoksen rakentamista.

Suomen kova kallioperä vaatii erikoistekniikkaa

Uusiutuva geoterminen energia tuotetaan poraamalla maahan kaksi syvälämpökaivoa, jotka ulottuvat seitsemän kilometrin syvyyteen. Vettä syötetään toisesta reiästä alas, ja veden kuumennuttua kallioperässä se nousee toisesta reiästä ylös. Kuumentuneen veden sisältämä lämpö syötetään lämpölaitoksella lämmönvaihtimen kautta kaukolämpöverkkoon suoraan ilman lämpöpumppuja. Geotermisessä lämmöntuotannossa ei käytetä lainkaan polttoaineita, joten laitos ei tuota ilmakehään päästöjä.

Syvälämpökaivojen poraukset aloitetaan Otaniemessä keväällä 2016. Poraamisesta vastaa St1 Deep Heatin kumppani, englantilainen Strada Energy. Geotermiseen poraukseen erikoistuneen yrityksen ammattilaisilla on useiden vuosikymmenten kokemus vaativista projekteista ja käytössään ainutlaatuinen patentoitu teknologia, jolla pystytään poraamaan syvälle Suomen kovaan, graniittiseen kallioperään.

Geolämpö sopii kaupunkikeskuksiin ja vähentää CO2-päästöjä

Pääosin fossiiliseen energiaan perustuva kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa. St1:n geotermisen lämmöntuotannon pilottihankkeen on mahdollista tarjota kaukolämmöntuotantoon uusiutuva, täysin päästötön energialähde, joka voidaan jakaa suoraan olemassa olevaan kaukolämpöverkostoon.

Otaniemen hanke tarjoaakin mahdollisuuden vähentää merkittävästi CO2-päästöjä Espoossa. Strategiansa mukaisesti Espoon kaupunki haluaa toimia ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä, joka pyrkii pienentämään asukkaidensa hiilijalanjälkeä.

Merkittävä uusiutuvan energian kärkihanke Suomessa

Espoon pilottilaitos on yksi maamme merkittävimmistä energia-alan tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista, joka voi merkitä isoa harppausta kohti fossiilisista polttoaineista luopumista lämmöntuotannossa. Hanke onkin ensimmäisiä tämän hallituskauden uusiutuvan energian kärkihankkeita, jolle Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt investointitukea.

Myös innovaatiorahoituskeskus Tekes tukee merkittävästi hankkeeseen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Yksi pilottihankkeen tavoitteista on kasvattaa suomalaista osaamista ja tietotaitoa geotermisen lämmöntuotannon alueella tulevaisuudessa hyödynnettäväksi.

Geolämpöhanke valittiin vuoden parhaaksi alan innovaatioksi Kaukolämpö 2015 -tapahtuman kilpailussa, jonka tavoitteena oli hakea kaukolämpöalalle uusia teknisiä ratkaisuja, palveluita tai liiketoimintamalleja.

Fiksu Rakentaminen saattaa aiheuttaa tungosta!

IMG_9140_web_210.helmikuuta järjestetty seminaarimme houkutteli Helsinkiin lähes 150 alan asiantuntijaa ympäri Suomen. Ääriään myöten täyteen täynnä ollut tapahtuma ja laaja ohjelma innosti mukaan rakennuttajia, palveluntarjoajia, start-upeja, tutkijoita, toimittajia ja virkamiehiä kuulemaan ja keskustelemaan älykkäästä rakentamisesta. Osallistujat kiittelivät ennakkoluulotonta ohjelmaa ja mahdollisuutta luoda uusia kontakteja.
Päivän avasi apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. “Fiksuus ei koske vain energiatehokkuutta tai uusiutuvaa energiaa vaan myös ihmisten käyttäytymistä”, Sinnemäki muistutti. Hän myös toivoi uusia rakentamisen energiaratkaisuja keskitettyjen rinnalle.

Kansainvälisiä vertailualueita ei tarvitse etsiä kaukaa. Tukholman älykästä kaupunginosaa Royal Seaportia oli saapunut esittelemään Tukholman ympäristökeskuksen energia- ja ilmastoneuvonantaja Örjan Lönngren. Yhtäläisyyksiä Kalasatamaan on paljon, alkaen historiasta vanhana satama-alueena. Royal Seaport on profiloitunut voimakkaasti energiatehokkuuteen. Alue on energiankäytön tehostamisella saanut energiankulutuksen alenemaan merkittävästi lähtötilanteesta. Kasvillisuuskin on valjastettu tätä tukemaan: kesällä se viilentää asuntoja varjostamalla, talvella päästää lämpöä ympäristöön.

Aalto-yliopiston ja Tallinnan teknisen yliopiston professori Jarek Kurnitski puhui energiatehokkuudesta, älystä ja teknologiasta. Hän haastoi Kalasatamaa tähtäämään korkealle. ”On täysin mahdollista rakentaa rakennuksia, joiden E-luku on lähellä sataa”, Kurnitski totesi.

ATT:n Ifa Kytösaho peräänkuulutti fiksua hifistelyä, joka ei jätä käyttäjiä teknologian jalkoihin. Kytösaho painotti rakennusten arvon säilymistä sekä palveluiden ja estetiikan merkitystä. Helsingin yliopiston Eva Heiskanen puolestaan toi esiin, että käyttäytymisen muutos ei ole rationaalinen asia – kulutustavat opitaan ympärillä olevilta ihmisiltä jo lapsesta saakka.

“Digitaalisuus tärkeä mahdollistaja: sen avulla kuluttajat saadaan osaksi energiamarkkinaa”, oli viesti Helenin Perttu Lahtiselta, joka esitteli puheenvuorossaan Kalasataman älykkäitä uusia energiaratkaisuja. Muita aamun alustajia olivat FinSolar-hanketta esitellyt Aalto-yliopiston Jouni Juntunen sekä arkkitehti Kimmo Kuismanen. Ohjelmassa oli myös rakennuttajien paneeli, joka toi Suomen johtavien rakennuttajien johtajat saman pöydän ääreen.

Työpajoissa keskusteltiin ja pitchattiin
Iltapäivän seitsemässä työpajassa sukellettiin kaupunkilaisten kestäviin elämäntapoihin, rakennusmateriaaleihin, rakennusten kysyntäjoustoon ja palveluiden kehittämiseen, yhdessä suunnitteluun, kaupunkivihreyteen sekä siihen, voivatko uudet rahoitusmallit auttaa energiatehokkuuden ratkaisujen leviämisessä. Lisäksi pitchaus-sessiossa esittäytyi seitsemän uutta ja kiinnostavaa taloteknistä ratkaisua. Iltapäivän työpajat vakuuttivat siitä, että markkinoilla on saatavilla taloteknisiä ratkaisuja, joilla energiankulutusta voidaan pienentää.

Ilmastokumppanit järjestivät tilaisuuden yhdessä Forum Viriumin vetämän Fiksu Kalasatama-hankkeen ja Helsingin elinkeino-osaston kanssa.

Ilmastokadulla yhdeksän kiinteistöä haluaa selvittää aurinkosähkön mahdollisuudet

Tupa täynnä aurinkosähköinfossa

Tupa täynnä aurinkosähköinfossa

Iso Roobertinkadun kiinteistöjen omistajille järjestettiin Ilmastokatu-hankkeessa aurinkosähköilta, joka oli lähtölaukaus kiinteistöjen aurinkopaneelihankinnoille kantakaupungissa. Osallistujien runsas määrä oli iloinen yllätys. Nelikymmentäpäinen kuulijakunta täytti Roba Cafén takatilan niin täyteen, että lisätuoleja haettiin kiireesti tilaisuuden alkaessa.

Tilaisuudessa aurinkoenergia-”apostoli” Janne Käpylehto Dodo ry:stä selvitti kiinteistö- ja taloyhtiöiden edustajille hyvin käytännöllisellä tasolla, miten aurinkosähkökapasiteetti kannattaa mitoittaa ja mikä on investoinnin takaisinmaksuaika. HSY:n energia-asiantuntija Teemu Kettunen neuvoi miten aurinkoenergian hankinta kannattaa kilpailuttaa ja arkkitehti Pekka Hänninen selvitti yleisölle, että myös historiallisesti merkittäviin suojeltuihin rakennuksiin on mahdollista asentaa paneeleita.
Kiinnostus aurinkosähköön oli suurta ja yleisö esitti tiukkoja kysymyksiä asiantuntijoille. Tilaisuuden tuloksena yhteensä 9 kiinteistöä ilmoitti haluavansa selvittää, millainen aurinkosähköjärjestelmä heidän rakennukseensa sopisi.

Aurinkosähkö ilta oli ensimmäinen Ilmastokatu-hankkeen järjestämä yleisötilaisuus. Hankkeessa on selvitetty kadun kiinteistöjen aurinkosähköpotentiaali sekä suojeltujen rakennusten paneeleille sopivat pinnat. Hanke auttaa kiinteistöjä selvittämään sopivat aurinkosähköjärjestelmät halukkaille kiinteistöille. Mahdolliset investoinnit ovat kiinteistöjen vastuulla. Hankkeen tavoitteena on saada kokemuksia kantakaupungin kerrostalojen aurinkosähköjärjestelmistä ja taloyhtiöiden uusiutuvan paikallisen energian hankinnasta.

Seuraava kiinteistöjen omistajille ja asukkaille tarkoitettu tilaisuus pidetään torstaina 3.3. Energiatehokkuus-klinikassa asukkaat voivat keskustella asiantuntijoiden kanssa kiinteistön energiatehokkaasta ylläpidosta ja korjauksista. Tilaisuuden esitysmateriaalit löytyvät tilaisuuden jälkeen Ilmastokadun nettivisuilta: www.ilmastokatu.fi