Helsingin ilmastokumppaneilla takana viisi vuotta ilmastoyhteistyötä

Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit-verkostossa on mukana jo yli 60 suurta yritystä ja tukijäsentä, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitsevät ilmastonmuutosta yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen allekirjoitti 26.4.2017 ilmastositoumukset Finlaysonin, Fujitsu Finland Oy:n, Ilmarisen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin, Nitorin, NCC:n, PwC Suomen, Rambollin, Remeo Oy:n, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Tieto Oy:n, Vahanen-yhtiöiden ja Varman kanssa. Sitoumuksissa kukin uusi jäsen määrittelee omat ilmastotavoitteensa, joiden toteutumista seurataan.

”Ilmastokumppanit on meille luonteva verkosto, sillä yksi Varman keskeisistä vastuullisuustavoitteista on ilmastonmuutoksen hillintä. Meillä on kunnianhimoiset tavoitteet hiilijalanjäljen pienentämiseksi salkussamme; esimerkiksi osakesijoitusten CO2-jälkeä aiotaan keventää 25 prosenttia ja kiinteistösijoitusten 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä”, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Varman sijoitusten ilmastopolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteena on, että salkusta tulee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukainen.

Vahanen-yhtiöt yhdistää sitoumuksessaan oman toimintansa kehittämisen ja asiakkaan edun. ”Lähdemme mukaan Helsingin kaupungin ilmastokumppaniverkostoon, koska haluamme olla rakennusalan konsulttikumppani, joka ottaa osaltaan vastuun ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Rakennamme ympäristöjärjestelmän tukemaan omaa ja kumppaniemme toimintaa ja etsimme keinoja vaikuttaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuteen sisäilmaolosuhteita heikentämättä”, johtoryhmän jäsen Asko Laune tiivistää.

Mikä on Ilmastokumppanit-verkosto?

Ilmastokumppanit-verkosto on osa kaupungin tekemää ilmastotyötä. Helsingin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia vuosina 1990–2020. Pariisin ilmastosopimuksen perusteella Helsingin ilmastotavoitteita tullaan lähiaikoina todennäköisesti tiukentamaan.

Ilmastokumppanit-verkoston tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi vahvistaa yritysten kilpailukykyä, löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää yhteistyötä verkoston jäsenten kesken.

Yritysten lisäksi verkostoon on liittynyt korkeakouluja, järjestöjä ja muita toimijoita. Ilmastokumppanit-verkostoa koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus yhteistyössä Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osaston kanssa.
Ilmastokumppaneista löytyy lisätietoa osoitteesta www.ilmastokumppanit.fi ja twitterissä @ilmastokumppani.

Lisätietoja:
Mira Jarkko
Ilmastokumppanit-koordinaattori
Helsingin ympäristökeskus
puh. 09 310 64317, 040 3341629
mira.jarkko@hel.fi

Ilmastokumppaneiden aamukahvit: Smart & Clean -säätiön kuulumiset

Ilmastokumppanit järjestävät aamukahvitilaisuuden, jossa kuullaan Smart & Clean säätiön kuulumiset ja mietitään miten yritykset voivat osallistua maailma parhaan älykkäiden ja puhtaiden ratkaisuiden testialueen kehittämiseen.
Tilaisuus järjestetään yhdessä Green Net Finlandin kanssa.

Ohjelma

Aika: Keskiviikko 3.5. klo 9.00 – 10.30, aamukahvi klo 8.45
Paikka: Mechelinkatu 3 D, NH Nuorta Elämää

Smart & Clean – Maailman paras älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen testialue  Jaana Pelkonen, Smart & Clean säätiö

Miten Smart & Clean –muutostekoja tehdään?
Ville Miettinen, Smart & Clean säätiö

mySmartLife –hankkeessa uusia innovatiivisia ja älykkäitä kaupunkienergiaratkaisuja Helsinkiin
Mira Jarkko, Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Keskustelua ja verkostoitumista

Tervetuloa!

Pakollinen ilmoittautuminen: mira.jarkko@hel.fi

Helsingin seutu on maailman paras testialue älykkäille ja puhtaille ratkaisuille. Seudulla tehtävillä ratkaisuilla parannetaan elämänlaatua ja hillitään ilmastonmuutosta. Helsingin seudun kaupungit, suomalaiset yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot sekä valtio haluavat nopeuttaa älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottamista. Tätä varten ne ovat aloittaneet viiden vuoden muutosprojektin, Smart & Clean -säätiön. Kansainvälisesti ainutlaatuisen projektin tehtävä on ohjata, tukea, kiihdyttää ja fasilitoida muutoksia sekä johtaa asian viestintää Suomessa ja kansainvälisesti.

 

Helsingistä älykkäiden energiaratkaisujen edelläkävijä

Robottibussikuva Jussi SalonenMaailmanlaajuisesti kaupungit tuottavat 70 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Helsinki on ottamassa yhdessä kaupunkilaisten ja yritysten kanssa suuria askeleita tehdäkseen kaupungista hiilineutraalin. Tätä tavoitetta tukee mySMARTLife-hanke, jossa muun muassa kokeillaan päästötöntä sähkörobottibussia sekä kannustetaan Merihaan taloyhtiöitä energiatehokkuuteen korjausrakentamisessa.

mySMARTLife-hanke on osa EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaa, jossa testataan uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaupungeissa. Hankkeen kokeiluilla saavutetaan 10–20% energiansäästö ja nopeutetaan parhaiden ratkaisujen pääsyä markkinoille. Helsingissä testattuja ratkaisuja on mahdollista hyödyntää muissa kaupungeissa Suomessa sekä maailmalla.

Lue loppuun

Osallistu ympäristöpalkintokilpailuun – teemana kiertotalous!

Skysauna3

Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto jaetaan tänä vuonna kiertotaloudessa ansioituneelle. Kyseessä voi olla esimerkiksi ympäristömyönteinen toiminta, tuote tai palvelutekninen kehitystyö, tai pitkälle kehitelty innovaatio.

Onko sinulla mielessä hyvä voittajaehdokas?! Kuntalaiset ja kiertotalouden asiantuntijat voivat ehdottaa palkinnon saajaa. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan henkeäsalpaava saunaelämys maailmanpyörässä www.skysauna.fi.

Palkinnon saaja voi olla helsinkiläinen yritys, yhdistys, virasto tai laitos, koulu, päiväkoti tai vastaava. Palkinnon voi saada myös valtakunnallinen toimija, mutta toiminnan tai tuotteen, joka on ehdolla palkinnon perusteeksi, on liityttävä merkittävällä tavalla Helsinkiin.

Jätä ehdotuksesi 6.4.–5.5.2017 osoitteessa www.hel.fi/ymparistopalkinto.

Palkitsemisesta päättää paneeli, jonka puheenjohtajana toimii rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Palkinnonsaaja julkistetaan Helsingin kansainvälisessä kiertotalousseminaarissa kaupungintalolla 6.6.2017.

Voittaja saa käyttöönsä Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto 2017 -tunnuksen, jota voi vapaasti käyttää viestintään ja markkinointiin.

Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto on tunnustus arvokkaasta työstä yhteisen ympäristömme puolesta. Palkinto on jaettu vuodesta 2008 lähtien ja sen on saanut tähän mennessä kuusi toimijaa.

Haussa ekotehokas terassi!

girl-1131853_1920Helsingin kaupunki hakee uutta ja innovatiivista terassikonseptia, jolla voidaan pidentää terassikautta pohjoisissa olosuhteissa ekologisuudesta tinkimättä. Kaupunki on käynnistänyt Ekotehokas terassi -kilpailun, jossa tavoitellaan ensimmäisenä maailmassa ympäristönäkökulmat huomioon ottavan terassin mallia. Sen avulla halutaan tuoda ekologisuus ja kestävät energiavalinnat lähelle kuntalaisia Helsingin ravintolaterasseille ja kaupunkikuvaan.

Kilpailu on nyt auki – jätä oma ratkaisuehdotuksesi!

Ekotehokas terassi -kilpailuun voivat osallistua yritykset ja muut organisaatiot, insinöörit, muotoilijat, arkkitehdit ja muut asiantuntijat, alan opiskelijat sekä heidän muodostamansa työryhmät. Kilpailu on avoin kaikille, joilla on halua ja intoa lähteä luomaan uutta, ympäristönäkökohdat huomioivaa kaupunkikuvaa.

Kilpailun voittajaehdotuksen antaja pääsee mukaan luomaan ekologista kaupunkikuvaa. Helsingin kaupunki maksaa voittajaehdotukselle 5000 euron palkinnon.

Tutustu kilpailun sääntöihin tästä: Ekotehokas terassi -kilpailuohjelma

Kilpailuun osallistutaan täyttämällä ilmoittautumiskaavake täällä.

Kilpailuehdotuksia otetaan vastaan sunnuntaihin 12.3.2017 klo 23:59 saakka.

Kilpailijoilla on oikeus tehdä kilpailuohjelmaa koskevia kysymyksiä. Kaikki kilpailua koskevat kysymykset tulee toimittaa sähköpostilla 28.2.2017 mennessä osoitteeseen suvi.hakamies@gnf.fi. Kysymyksiin annetaan vastauksia Ilmastokadun Facebook-sivuilla.

Ilmastokumppanit palkitsi viisi parasta ilmastotekoa: kestäviä ruokavalintoja ja lähienergiaa

Palkitut_tuomarit_1__webiso

Ilmastokumppaneiden asiantuntijaraati valitsi viime viikolla Ilmastokumppaneiden  vuosiseminaarissa vuoden viisi kiinnostavinta yritysten ilmastotekoa Helsingissä. Allas Sea Pool:illa pidetyn ilmastokumppanien vuosiseminaarin yhteydessä jaetut palkinnot saivat CGI, Lassila & Tikanoja, St1, Gaia ja Kesko.

Palkitut ilmastoteot liittyivät teemoiltaan ruokaan ja uusiutuvaan energiaan. Ruokasektorilta palkittiin kaksi työkalua suurkeittiöille: toisen avulla saadaan lisää satokausiruokaa suurkeittiöihin (CGI), ja toinen on sovellus, joka auttaa vähentämään ruokahävikkiä (Lassila & Tikanoja).

ST1 palkittiin Lähienergialaitos-konseptista, joka mahdollistaa kiinteistöjen paikallista energian hyödyntämistä. Keskon palkinnon aiheena oli erityisesti Tammiston Citymarketin katolle rakennettu Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala. Gaia puolestaan palkittiin Tansaniassa käynnistetystä kestävän puuhiilen hankkeesta, jossa metsäkatoa aiheuttavaa puuhiiltä korvataan maatalouden jätteistä valmistetulla korvaavalla tuotteella.

Palkittujen ilmastotekojen teemat kertovat myös tulleiden ehdotusten teemoista. Viidestätoista tulleesta ehdotuksesta eniten oli juuri uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön liittyviä ratkaisuja. Toiseksi eniten tuli kestävään ruokatalouteen liittyviä ehdotuksia. Loput ehdotukset liittyivät tuotteiden elinkaariarviointiin, myrkyttömiin rikkakasvintorjuntamenetelmiin, vihreään asfalttiin tai liikenteen polttoaineisiin. Erityisesti liikkumisen teemaan kuuluvien ehdotusten vähäisyys oli huomionarvoista. Yleisön joukosta vihjailtiinkin lopussa, että niitä on tulossa kyllä ensi vuonna, mikäli kisa taas järjestetään

Raadissa toimivat Tiina Kähö Smart & Clean säätiöstä, Jyri Seppälä SYKEstä sekä Tapio Tuomi lähienergialiitosta.

Ilmastokumppaneiden Ilmastoteot ja -ratkaisut -seminaarin esitykset löytyvät täältä.

 

Ruoat talteen ja tilat käyttöön – Helsingin Ilmastokadulla kokeillaan ilmastoratkaisuja

ilmastokatu

Nopeiden kokeilujen ohjelma vauhdittaa ilmastoviisaiden palveluiden kasvua. Ilmastokatu-hanke ostaa yrityksiltä 1 000–7 000 euron arvoisia ideoita, jotka tuotteistetaan edelleen ilmastonmuutosta hillitseviksi palveluiksi asukkaiden ja yritysten käyttöön Iso Roobertinkadulle. Ohjelmaan valittiin ensi syksynä käynnistyvät kokeilut Sustainable Meal, Resource Efficient Existing Buildings ja Zero Food Waste, joilla vähennetään alueen kasvihuonekaasupäästöjä.

”Asiakkaita kiinnostaa ruoan vastuullisuus, mutta yleensä hinta ratkaisee. Kiva, että Ilmastokadulla panostetaan tällaisten palveluiden houkuttelevuuteen”, toteaa Matti Vilhunen Iso Roobertinkadun Ruplasta. Sustainable Meal auttaa ravintoloita ja tapahtumajärjestäjiä suunnittelemaan kestävyyden kriteerit täyttäviä aterioita ja myymään niitä paremmin. Kokeilun avulla voidaan yhdistää vastuullisia ruoantuottajia pienten ravintoloiden kanssa ja mahdollistaa uusien vastuullisten ruokailutottumusten juurtumista suureen yleisöön.

Resource Efficient Existing Buildings (REEB) tarjoaa ratkaisun yhteisten toimitilojen ja työpisteiden käytön tehostamiseksi. Tietoa käyttäjämääristä kerätään automaattisella kulunvalvonnalla. Palvelun avulla tilojen todelliset käyttöasteet voidaan määrittää. Tällä voidaan edistää energiansäästöä ja vapauttaa hukkatiloja muuhun käyttöön.

Zero Food Waste on Froodlyn konsepti ruokahävikin vähentämiseksi. Froodly tarjoaa toiminnan tueksi digitaalisen sovelluksen, jonka avulla kauppojen, ravintoloiden ja kahviloiden henkilökunta voi tiedottaa hinnaltaan alennetuista tuotteista. Asiakkaat voivat hyödyntää tarjontaa ja hävikkiä saadaan vähennettyä. Palvelua kehitetään yhdessä siihen osallistuvien kanssa. Toimintaan sisällytetään ruoanlaittotapahtuma hävikkiruoan hyödyntämisen edistämiseksi myös kotitalouksissa.

Kokeilemalla tieto karttuu ja liiketoiminta kehittyy

Valinnat tehtiin 18 kovatasoisen ehdotuksen joukosta. Valittujen teemojen lisäksi esimerkiksi yksilöliikenteen sekä logistiikan ja energiatiedon havainnollistamisen ratkaisuiksi tuli kilpailun kautta monia hyviä ehdotuksia. Näitä pyritään edistämään Ilmastokadulla ja tapahtumissa.
”Kokeilut toteutetaan ketterästi ja tavoitteena on oppia tekemisen kautta. Yrityksille kokeilut tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea oppeja ja aitoja käyttökokemuksia jo varhaisessa vaiheessa avuksi liiketoiminnan kehittämiseen”, kertoo Ilmastokadun koordinaattori Mikko Martikka.

Fiksu Kalasatama -hankkeessa kehitetyllä ohjelmalla halutaan edistää monen toimijan yhteisiä kokeiluja ja kiihdyttää hyvien konseptien kehittymistä innovaatioiksi sekä uudeksi liiketoiminnaksi. Ohjelma auttaa kokeilujen käynnistämisessä ja käyttäjien tavoittamisessa.

Nopeat kokeilut

Keväällä syntyy aurinkovoimaloita

pp__aurinkovoimala_190315-13

Kuva: Helen Oy

Helsingin Kivikkoon valmistui keväällä Suomen suurin aurinkovoimala ja samalla Helenin Suvilahden aurinkovoimala täytti vuoden.

Aurinkovoimalat on rakennettu Helenistä nimikkopaneelin hankkineiden asiakkaiden ansiosta. Oman paneelin hankkimalla voit niin yrityksenä kuin yksityishenkilönä konkreettisesti vaikuttaa siihen, miten maassamme tuotetaan sähköä.

Paneeleita on vielä myynnissä – jos nimikkopaneelit myydään loppuun, Helen lupaa rakentaa kolmannen voimalan. Ehkäpä tulevaisuudessa päästään keväisin juhlistamaan kolmannenkin voimalan syntymäpäiviä!

Lisää aurinkovoimaloiden kuulumisia täältä: http://blogi.helen.fi/suvilahden-aurinkovoimala-tuottanut-sahkoa-yli-vuoden/

Viestintä ei ole oheistoimintaa

WP_20160518_10_24_34_Pro

”Ei ole niin, että tässä on duuni ja tuossa on kommunikaatio. Kommunikointi on sitä työtä. Viestintä ei ole oheistoimintaa,”  toteaa Pekka Sauri Ilmastokumppaneiden viestijöiden työpajassa 18.5. Alma Mediassa. Apulaiskaupunginjohtaja tietää mistä puhuu. Hänellä on kadehdittava määrä, 47 000 twitter-seuraajaa. ”Ihmiset ihmettelevät, kun en hyväksy heitä facebook-kavereiksi, mutta se on mahdotonta. Facebook-kavereita voi olla vain rajattu määrä, ja se on jo täyttynyt aikaa sitten.” Sauri kertoo.

”Todellisuutta voidaan hallita ainoastaan kommunikoimalla, ei pidättäytymällä kommunikoinnista” Sauri jatkaa. ”Silti vieläkin törmään ajatukseen, että viestintä on oma erillinen, päälle liimattu kokonaisuus. Ihmiset kysyvät, että milloin ehdit tekemään niitä oikeita töitä, kun koko ajan olet somessa,” ihmettelee kaupungin somessa seuratuin johtaja. ”Johtajakin voi olla vahva viestijä, se on osa johtamista,” Sauri lisää.

Ilmastokumppaneiden työpajassa peilattiin Pekka Saurin ajatuksia ja Sanna Forsströmin esitystä Alma Median vastuullisuusviestinnästä verkoston toimintaan. Yhtenä luontevana johtopäätöksenä todettiin, että Ilmastokumppanien toiminnan pitää ulottua vastuullisuusasiantuntijoiden ja johtajien lisäksi myös viestinnän asiantuntijoihin. Viestintä on ehkä helpoin tapa tehdä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden välillä, mutta myös kilpailijoiden kesken. Viestinnän yhteistyö ei ole pelkkää markkinointia. Se on myös hyvän asian esille nostamista, kuluttajien vastuullisuuden herättelyä, toisilta oppimista ja uusien jäsenten houkuttelemista tekemään ilmastotyötä.

Viestintätyöpajassa ideoitiin paljon yhteisiä tapahtumia, kampanjoita, videoita ja hankkeita. Tästä on hyvä jatkaa syksyllä! Työpajan materiaalit löytyvät www.ilmastokumppanit.fi/julkaisut.

Kokeilualustoja ja aitoa yhteistyötä

WP_20160421_legotyö1 – Kopio

Ilmastokumppaneiden ja kaupungin sisäisen ilmastoverkoston yhteinen workshop 21.4. Cafe Köketissä kokosi yhteen kolmenkymmentä asiantuntijaa, kehittäjää ja visionääriä. Päivän tavoitteena oli pohtia yhdessä, miten saisimme verkostoista mahdollisimman paljon hyötyä päivittäiseen työhömme.

Päivän asiaosuuden aloitti verkostoasiantuntija Timo Järvensivu (KTT), joka kertoi meille tehokkaan verkoston perustasta, eli siitä, mitä tarvitaan, jotta verkosto oikeasti on toimiva ja hyödyttää kaikkia osapuolia. Timon mukaan verkoston avaintekijät ovat tunteminen, luottamus ja sitoutuminen. ”Onko lähtökohtani se, että joku aina haluaa minulle pahaa? Kuka teistä haluaa minulle pahaa?” kysyi Järvensivu meiltä kuulijoilta. Voidaanko olettaa, että jos minä kerron omista lähtökohdistani avoimesti, muutkin alkavat tehdä niin? Missä asioissa avoimuus ja luottamus ovat mahdollisia jos verkoston jäsenet ovat kilpailijoita keskenään? Yleispätevää vastausta tähän ei ole, mutta yhä enemmän tarvitaan eri toimijoiden ja alojen yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä ja liiketoimintamallien kehittämisessä. Voittaja saattaa olla se, joka uskaltaa luottaa.

Osallistujilta kysyttiin esityksen jälkeen, millaisena he kokevat verkoston ja oman roolinsa siinä. Monet kokivat verkoston luontevana paikkana verkostoitua myös oman alan ulkopuolisten tahojen kanssa. Verkostoa kuvailtiin sanoilla kehittynyt, avautunut, kattava, innostunut, monialainen ja sitoutunut. Huomattiin myös, ettei verkostoa osata vielä tarpeeksi hyödyntää asioiden edistämisessä. Toivottiin konkreettisia yhteisiä hankkeita, mihin useat voisivat osallistua. Iloisesti otettiin vastaan esimerkiksi VR:n idea yhteisen kokeilualustan avaamisesta, mihin kaikki halukkaat voisivat osallistua. Tällaiset jäsenten aloitteet olisivatkin erittäin tervetulleita, koska verkostoa pidetään vielä aika kaupunkivetoisena.

Legotyöpajassa pohdittiin tulevaisuuden Ilmastokumppaneita. Useimmat halusivat työskennellä verkostossa, joka on avoin ja raja-aidat ylittävä yhteiseen tekemiseen innostava alusta. Työskentelyn jälkeen jokainen mietti ja toteutti yhden konkreettisen teon, joka vie kohti omaa ihanneverkostoa.

Päivän päätteeksi koottiin ajatuksia tänä- tai ensivuonna toteutettavista toimenpiteistä, toiveita käsiteltävistä sisällöistä sekä mietittiin millä tavalla haluamme toimia. Näistä koosteet löytyvät täältä. Lähetämme kaikille ilmastokumppaneille listan ehdotuksista, joista äänestämme suosituimmat ja pyrimme toteuttamaan ne.

Vielä kerran kiitos kaikille osallistujille, annoitte meille kaikille paljon loistavia kehittämisideoita. Lupasimme lopuksi olla toisillemme avoimia uusia yhteistyöideoita kohtaan. Saa soittaa!