Vaikuttaako Hiilineutraali Helsinki 2035 yritysten toimintaan?

Ilmastokumppaneiden aamukahvit yhteistyössä Finlandiatalon kanssa 

Pvm: 23.1.2019
Aika: 8:30-10:30
Paikka: Finlandiatalo, Cafe Veranda

VTT teki Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmasta syksyllä elinkeinovaikutusten arvioinnin, minkä perusteella päätettiin mm. perustaa yritysfoorumi sparraamaan ja seuraamaan ohjelman toteutumista. Selvitystä varten haastateltiin kymmeniä eri alojen yrityksiä.

Aamukahvien lomassa kuulemme VTT:n asiantuntijoiden arvioita ja näkemyksiä ohjelman vaikutuksista yritysten toimintaan. Lopuksi ideoimme sitä, miten Ilmastokumppanit voivat osallistua toimenpiteiden sparraamiseen ja toteuttamiseen.

Ilmottaudu mukaan: https://response.questback.com/helsinginkaupunki/fimrfdhpui

VTT:n raportti löytyy täältä.
Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelma liitteinen: http://www.stadinilmasto.fi/

Lämpimästi tervetuloa!

Tule järjestämään koko Suomen kattavia Erätauko-dialogeja ilmastomuutoksesta 29.1.2019

mikameitaestaa4finalErätauko-päivä järjestetään 29. tammikuuta 2019. Järjestämme yhdessä lukuisten toimijoiden kanssa Erätauko-dialogeja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.
Haluamme sinut mukaan järjestämään yhden tai useamman keskustelun.
Tavoitteena on selvittää, mikä meitä estää ryhtymästä vaikuttaviin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi nyt heti. Mikä estää juuri sinua, yhteisöäsi, organisaatiotasi tai päättäjää toimimasta nyt? Haluamme, että mahdollisimman moni organisaatio ympäri Suomen järjestää samana päivänä Erätauko-dialogin ilmastonmuutoksesta siten, että ilmastonmuutoksen hillitseminen sidotaan yhteiskunnan muihin osa-alueisiin kuten talouspolitiikkaan, kaupunkisuunnitteluun, tuotantoon ja organisaatioiden sekä yksilöiden toimenpiteisiin. Lue loppuun

Helsingistä edelläkävijä kiertotalouskaupunkina? Mahdollista, kun kaikki saadaan mukaan

Hki_Kiertotalous_andelin__webisoVoisiko Helsinki olla edelläkävijä kiertotalouskaupunkina? Tätä selviteltiin lokakuun lopussa seminaarissa, joka oli samalla Ilmastokumppanit-verkoston ja Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisen vuosiseminaari. Tilaisuudessa jaettiin myös uudet Ekokompassi-sertifikaatit ja allekirjoitettiin sopimukset uusien Ilmastokumppaneiden kanssa.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki kertoi Helsinki – kiertotalouskaupunki? -tilaisuuden aluksi, että kaupunki haluaa olla paitsi paras kumppani yrityksille, myös tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Päästöjen 60 prosentin vähentäminen vuonna 2030 tai 80 prosentin vähennys vuonna 2035 ei onnistu ilman kumppaneita.
Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma etenee päätöksentekoon marraskuun aikana. Sitä on työstetty yhdessä elinkeinoelämän ja muiden organisaatioiden kanssa. Markkinoiden asiantuntemus on otettu huomioon ja otetaan myös jatkossa.
– Yritysten kannalta on keskeistä, että voimme näyttää reitin, kuinka tavoitteissamme etenemme. Yritykset voivat silloin ennakoida omia toimiaan ja löytää itselleen uusia etuja.

Tilaisuuteen oli ilmoittautunut satakunta osallistujaa. Mukana oli lukuisia Ilmastokumppanit-verkostoon kuuluvia, ja nyt 22 uutta jäsentä allekirjoitti sopimuksen. Kaikkiaan Ilmastokumppanit-verkostossa on nyt yli 80 toimijaa.

Lue loppuun

Helsinki saa uusia yrityksiä mukaan ilmastotekoihin – Ilmastokumppaneissa jo yli 80 isoa toimijaa

Helsinki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja vahvistaa yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillinnässä yritysten kanssa. Helsingin Ilmastokumppanit -verkostoon liittyy tänään 22 uutta yritystä ja organisaatiota. Ilmastokumppanit sitoutuvat olemaan mukana tekemässä hiilineutraalia Helsinkiä ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yrityksen itse valitsemin tavoittein ja keinoin.

Helsingin uudet Ilmastokumppanit ovat: Accenture, Alko, Assemblin, Fiskars, Flow Festival, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsingin Satama, Helsingin seurakuntayhtymä, HSL, HSY, Kotipizza Group, Lidl Suomi, Meira, OP Ryhmä, IBM Finland, Slush, Suomen Messut, Telia Finland, UPM, Urheiluhallit, Valio ja WSP Finland.

Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet syntyy kotitalouksien kulutuksesta, ja helsinkiläiset ovat yhä kiinnostuneempia elämäntapansa vaikutuksista ilmastoon. Yritysten käsissä on kehittää sekä helsinkiläisille että globaalisti sellaisia palveluita ja tuotteita, joiden käyttäminen ei kuormita ympäristöä yli sietokyvyn. Suuret julkiset toimijat, kuten Helsingin kaupunki, voivat ohjata tehokkaasti näiden tuotteiden ja palveluiden yleistymistä omilla hankinnoillaan ja luoda kestävälle elämäntavalle hyviä edellytyksiä yhteistyössä yritysten kanssa.

OP Ryhmän pääjohtajan Timo Ritakallion mukaan finanssialalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.

”Ilmastonmuutos on aikamme polttavimpia ongelmia ja sen ratkaisu vaatii toimia niin yrityksiltä, valtioilta kuin kuluttajiltakin. OP haluaa olla mukana kestävän talouden edistämisessä. Tavoitteemme olla hiilipositiivinen merkitsee sitä, että omasta toiminnastamme ei synny päästöjä ja että autamme myös muita vähentämään päästöjä”, Ritakallio sanoo.

Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari näkee Ilmastokumppanuuden myös mahdollisuutena innovointiin.

”Halusimme liittyä mukaan Helsingin ilmastokumppaneihin, koska olemme itse äärimmäisen vahvasti sitoutuneet sekä minimoimaan negatiiviset vaikutuksemme ympäristöön että luomaan uusia ratkaisuja kestävän kehityksen ongelmiin.”

Ilmastokumppaneiksi liittyvien yritysten sitoumukset auttavat helsinkiläisiä esimerkiksi syömään ilmastoystävällisemmin, liikkumaan vähäpäästöisemmillä kulkuneuvoilla ja osallistumaan hiilineutraaleihin tapahtumiin. Ilmastokumppanit sitoutuvat muun muassa tarjoamaan myös kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita sekä vähemmän energiaa kuluttavia ja uusiutuvalla energialla tuotettuja palveluita.

Helsinki – kiertotalouskaupunki?

Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisen ja Ilmastokumppanit-verkoston vuosiseminaari

Pvm: 31.10.2018
Aika: Klo 8:30-11:30
Paikka: Pörssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki

Suomella on maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta ja lukuisia hyviä kiertotalousaloitteita. Aihe pyörii jatkuvasti juhlavien puheiden keskiössä. Mutta voimmeko me pääkaupunkina kutsua itseämme vielä kiertotalouskaupungiksi? Mitä Helsingin eri toimijoilta oikeastaan vaaditaan kiertotalouteen siirtymiseksi?

Tervetuloa Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisen ja Ilmastokumppanit-verkoston yhteiseen vuosiseminaariin selvittämään, miten muutamme kutsun otsikon kysymysmuodosta huudahdukseksi! Seminaarissa käynnistämme keskustelun Helsingin kaupungin kiertotaloustiekartasta. Osallistujilla on siis oiva mahdollisuus päästä mukaan tiekarttatyöhön jo ennen sen varsinaista lanseeraamista. Puhujina kuullaan kiinnostava kattaus eri alojen kiertotalouden huippuammattilaisia. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Tilaisuuden ohjelma
Tilaisuuden materiaalit

Tässä seminaarissa kuulet:

• Ajankohtaisimmat päivitykset Helsingin ilmasto- ja kiertotaloustyöhön ja miten nämä vaikuttavat yrityksiin
• Millaisia päätöksiä kiertotalouteen siirtyminen vaatii yhteiskunnalta
• Miten kiertotalous ja ilmastonmuutos linkittyvät toisiinsa
• Tuoreita benchmark –esimerkkejä maailmalta: mitä ulkomaiset yritykset tekevät?
• Konkreettisia yritysesimerkkejä muun muassa rakentamisen kiertotaloudesta
• Miten ja miksi kiertotalouteen koulutetaan ja miten myös yritykset voivat hyödyntää valmista kurssitarjontaa.
Lisätiedot ja mahdolliset peruutukset:
Satu Salonen, projektiasiantuntija
satu.salonen@hel.fi
p. 040 669 5160

Ilmastokumppanien vuosikertomus 2017 on julkaistu

Ilmastokumppanien vuosikertomus 2017 on julkaistu! Ilmastokumppaneilla tuli viime vuonna täyteen täydet viisi vuotta ilmastotyötä. Verkosto kasvoi 15 uudella jäsenellä, kun kaupunginjohtaja Jussi Pajunen allekirjoitti 26.4.2017 ilmastositoumukset Finlaysonin, Fujitsu Finland Oy:n, Ilmarisen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran (yhdistyi Ilmarisen kanssa 1.1.2018), Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin, Nitorin, NCC:n, PwC Suomen, Rambollin, Remeo Oy:n, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Tieto Oy:n, Vahanen-yhtiöiden ja Varman kanssa. Vuoden päätapahtuma,  vuosiseminaari, keskittyi siihen, miten saadaan sidosryhmät sitoutettua ilmastotyöhön. Vuoden kohokohtia olivat myös tutustuminen Smart & Clean -säätiöön sekä NCC:n jännittävään Mini Dome of Visions -kasvihuoneeseen.

Helsingin uusi kaupunginvaltuusto asetti viime vuonna entistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet, joiden mukaan Helsingistä tehdään hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Myös monet ilmastokumppaneista päivittivät ilmastositoumuksiaan vuonna 2017. Ilmastokumppanit ovat osoittaneet, että tavoitteet eivät jää vain paperille. Hienoja edistysaskelia on otettu puhtaassa energiantuotannossa, rakennusten energiatehokkuudessa, fiksummassa liikkumisessa, kiertotaloudessa ja ilmastoviisaissa palveluissa. Helsingistä tehdään hiilineutraali yhdessä! Tutustu inspiroiviin ilmastotekoihin täällä.

kuva_ik2017

Hiilineutraali Helsinki 2035 – toimenpideohjelman edellyttämät suuret päästövähennykset on mahdollista toteuttaa

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kaupungin virkamiestyöryhmä esittää 143 toimenpidettä, joiden avulla tavoite voidaan saavuttaa. Toimenpiteet vähentävät merkittävästi helsinkiläisten liikkumisen ja asumisen sekä rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoite edellyttää huomattavaa uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä Helsingissä. Puhtaan ja älykkään teknologian lisääntyessä syntyy myös uusia työpaikkoja.   riku_pihlanto

Kuva. Helsingin aineistopankki/Riku Pihlanto

Lue loppuun

Sijoittajat – seuraavan vuosikymmenen ilmastoaktivistit?

Hanna

Maaliskuun 20. päivä kokoonnuimme kolmenkymmenen Ilmastokumppanin kanssa Varman toimistolle Salmisaareen aamukahveille aiheena ilmastovastuullinen sijoittaminen.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä Pariisin sopimuksen mukaan sijoittajilla on suuri vastuu. Sijoittajat voivat joko tukea kivihiileen ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa toimintaa tai valita kohteensa sen mukaan, lisääkö se uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta.

WWF:n tutkimuksen mukaan suomalaiset eläkesijoittajat ovat eurooppalaisia edelläkävijöitä osakesalkkunsa suhteen ilmastonmuutoksen hillinnässä tarkasteltaessa kivihiilen louhintaa, kivihiiltä energiantuotannossa ja uusiutuvaa energiaa. Esimerkiksi Varmalla ei ole salkussaan lainkaan kivihiiltä. Mutta miten varmistetaan kiinteistöjen ilmastokelpoisuus? Millä tavalla sijoittaja voi vaikuttaa?

Aamun esitykset löytyvät täältä:

Hukkuvatko eläkevarat, jos vedenpinta nousee? – Eläkesijoittaminen alle 2 asteen maailmassa, Vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela, Varma

Sijoittajien kiinteistöt ilmastotieteen mukaisiksi, Ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF

 

 

Ilmastokumppanien ilmastotyön saavutukset 2016!

Ilmastokumppanien ilmastotyön saavutukset vuonna 2016 on julkaistu! Tutustu ilmastokumppaniemme inspiroiviin ilmastotekoihin. Ehkä osa niistä sopisi myös omaan organisaatioosi? Ilmastokumppanit ovat tehneet vuonna 2016 hienoa työtä energiankulutuksen vähentämisessä, uusiutuvan energian lisäämisessä ja kiertotaloudessa. Jäsenemme ovat kehittäneet vähäpäästöistä liikkumista ja logistiikkaa ja panostaneet ilmastotutkimukseen sekä henkilökunnan ja asiakkaiden koulutukseen. Hiilijalanjäljen rinnalla kannattaa katsoa myös positiivista ilmastokädenjälkeä: omien päästöjen minimoimisen lisäksi ilmastokumppanit rakentavat parempaa maailmaa tarjoamalla ilmastoystävällisiä ratkaisuja muille.

Ilmastotyön saavutukset – ILMASTOKUMPPANIT 2016 (pdf)

 

Ilmastokumppanien aamukahvit Mini Dome of Visions’ssa

21766474_1607826479301454_9177853951353067013_n

NCC:n Mini Dome of Visions Teurastamolla (Kuva: Sonja-Maria Ignatius)

Ilmastokumppanit tutustuivat NCC:n Mini Dome of Visions’iin aamukahvitilaisuudessa 26.9. Läpinäkyvä, kymmenmetrinen kupoli ei voinut jäädä huomaamatta syksyisellä Teurastamon pihalla. Rakennuksen kehys on ympäristöystävällisesti kasvatettua puuta ja itse kupoli on valmistettu levyistä leikatusta polykarbonaatista. Kyseessä on tilapäinen rakennus, joka haastaa pohtimaan, mitä on kestävä kaupunkitila ja kestävä rakentaminen. Se sopii erityisen hyvin kaupunkien työmaille ja rakennusten välisille käyttämättömille tiloille tilapäiseksi rakennukseksi. Aamukahveilla esitettiin myös, että Dome of Visions sopisi kehitettäville asemanseuduille ihmisten kohtaamispaikaksi. Läpinäkyvän kupolin sisällä on erilainen tunnelma ja kosketus ympäristöön kuin umpinaisessa rakennuksessa. Mini Dome of Visions on nähtävillä Teurastamolla Lähiöfestin ajan.

Lue loppuun