Sähköautoseikkailu Loviisan ydinvoimalaan

Sähköauto

Vauhti syö ajettaessa sähköä yllättävän nopeasti.

Helsingin ympäristökeskuksen asiantuntijat kävivät vierailulla Loviisan Fortumin ydinvoimalassa. Matkustus pyrittiin hoitamaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti eli ympäristökeskuksen omalla Nissan Leaf sähköautolla sekä City Car Clubilta vuokratulla pakettiautolla.

Sähköautolla oli lähtiessä mittarin mukaan 165 km ajomatkaa, joka oli ladattu ympäristötalon aurinkovoimalalla. Matkaa ydinvoimalalle on Google Mapsin mukaan Viikistä 95,7 km. Eco-asetusta pidettiin päällä ja nopeus pyrittiin pitämään moottoritiellä kohtuullisena eli välillä 90-100 kilometriä tunnissa, jolloin vauhti sai jonkin verran hiipua ylämäissä, jottei sähköä kulunut kohtuuttomasti.

Vauhti kun tuntuu syövän sähköä yllättävän nopeasti. Sähköauton mittarissa oli sähköä jäljellä ydinvoimalalle saavuttaessa 40 kilometrin verran. Kolmen tunnin vierailun aikana latausta ehti tulla Fortumin tolpilta 60 km lisää eli yhteensä käytössä oli 100 km. Tämä enteili sitä, että lisälataus matkalla olisi tarpeen. Sähköauto oli kuulemma ensimmäinen vierailija, vaikka laitoksella oma sähköauto onkin.

Vierailun jälkeen poikkesimme idylliseen Loviisaan työn kehittämisen merkeissä ukkosen jylistessä. Matka jatkui työpäivän päättyessä, ja yritimme löytää lähimmän pikalatauspisteen matkalla Helsinkiin.

Löysimme lähimmän ABC-asemalta Loviisan Pernajasta. Reaaliaikaista karttaa https://map.chargedrive.com/  emme pari vuotta vanhoilla Lumia-älypuhelimillamme kuitenkaan saaneet auki, joten soitimme varalta huoltoasemalle, jossa todettiin että kaikki on kunnossa. Huoltoasemalle saavuttuamme löysimme latauspisteen ja selkeät ohjeet lataukseen, mutta kännykällä maksaminen ei toiminutkaan, vaan tuli ilmoitus että ”latauspiste ei ole toiminnassa”. Soitimme Fortumin palveluun, jossa todettiin, ettei latauspiste ollutkaan toiminnassa ja tämä kyllä näkyi karttapalvelussa (jos sen sai auki).

Kysyimme sitten, missä olisi lähin latauspiste ja puhelimessa todettiin, että vasta Premier Parkissa selvästi Porvoon jälkeen, jonne 45 km sähkömäärämme ei riittäisi mitenkään. Huolestuimme, sillä tavallisesta töpselistä tarvitsisimme virtaa Viikkiin ainakin neljän tunnin odotuksen verran, jos sulakkeet kestäisivät.

Emme luovuttaneet, sillä olimme kuulleet, että Porvoossa olisi virtapiste-palvelun latauspiste. Löysimme yhden pisteistä Porvoon torilta. Sähköä oli tässä vaiheessa 25 km verran jäljellä. Kollega liittyi samalla Virtapisteen palveluun mukaan maksamalla 30 euroa, ja ja saimme latauspisteen kätevästi auki tekstiviestillä. Laitoimme auton lataukseen Mennekes-liitännällä varustetulla johdolla, joka takaluukusta onneksi löytyi.

Sää onneksi suosi ja kiertelimme vanhassa kaupungissa tunnin verran. Palasin autolle katsomaan virran määrää ja tunnissa oli tullut 50 km lisää ajomatkaa, yhteensä 75 km. Suljimme latauspisteen tekstiviestillä ja lähdimme ajamaan kohti Viikkiä. Itse lataus ei jostain syystä maksanut mitään.

Matka sujui leppoisasti ja perillä virtaa oli vielä ruhtinaallisesti 25 km verran. Auto pääsi omalle pikalatauspisteelleen ympäristötalon eteen. Sähköautoilun helpottamiseksi voisimme suositella, että karttapalvelu pitäisi saada toimimaan myös vanhemmissa Lumia-älypuhelimissa, jotta lähimmät vapaat ja toimivat latauspisteet löytyvät.

Huoltoasemilla ei selvästi ole tarkkaa tietoa latauspisteiden toimivuudesta, joten työntekijöiden tietoisuutta kannattaisi parantaa. Suosittaa olisi myös, että eri sähköautopalveluiden tarjoajat yhdistäisivät voimansa siten, että ainakin tietäisivät toistenkin palveluntarjoajien lähimmät latauspiteet. Etenkin pikalatauspisteiden määrää kannattaisi lisätä, sillä muuten odottelu voi muodostua turhan pitkäksi.

Sähköautolla ajaminen itsessään on hieno kokemus, kunhan virtaa vain riittää. Ympäristötalon latauspiste on muuten liittymässä lähiaikoina Virtepiste-palveluun, jonka jälkeen muutkin voivat pian käydä tankkaamassa sähköä sähköautoonsa.

Teksti ja kuva: Petteri Huuska, Ympäristösuunnittelija, Helsingin Ympäristökeskus